Riia Järvenpää

LinkedIn

Olen Avoimen puolueen ja Helsingin kaupunginvaltuuston ryhmän sihteeri. Vuoden 2020 alussa aloitin myös sote-lautakunnan varajäsenenä.

Miksi Avoin puolue

Lähdin mukaan politiikan tälle kierrokselle vuoden 2019 vaalihulinoissa. Olin etsinyt itselleni puoluetta yli kymmenen vuotta. Petrus Pennanen näytti tekevän hyvää jälkeä kaupunginvaltuustossa, ja päädyin sitten auttelemaan kamppiksissa. Kampanjointia tehtiin tietoon perustuen, eikä haukuttu ketään. Oli hienoa nähdä, että näinkin pärjää somessa.

Tutustuin kevään mittaan aika perusteellisesti puolueiden ohjelmiin ja vaalilupauksiin. Piraattipuolueen ja liberaalipuolueen ohjelmat tuntuivat eduskuntavaaleissa ainoilta, jotka pyrkivät ottamaan huomioon parhaan tämän hetkisen tiedon ja tekemään ratkaisuja puhtaalta pöydältä.

Minusta tuntuu vanhanaikaiselta suhtautua kaikkiin kysymyksiin tietystä ideologisesta kulmasta. Joskus paras ratkaisu saattaa olla esimerkiksi yksityistäminen, joskus taas julkisen sektorin tukeminen. Minusta on tyhmää koittaa ratkoa tämän päivän ongelmia viime vuosisadalla keksityn ajatusmallin linssit päässä. Ymmärrän toki että vanhassa maailmanjärjestyksessä tarvittiin tarmokas vasemmisto, joka puolusti yhdenvertaisuutta ja ponnekas oikeisto, joka suojeli elinkeinoelämän etuja. Kuka suojelee meistä suomalaisista ketään, jos kriittisissä asioissa kuten sote-uudistuksessa ei päästä eteenpäin?

Nyt kuitenkin tuntuu, että tällä narunvetometodilla asiat eivät etene mihinkään. Suomen pitäisi pystyä tekemään aika isoja muutoksia, jotta saadaan hyvinvointivaltio kestämään ja järjestettyä energia-  ja teollisuusinfraa vastaamaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen vaatimuksiin.

Ollaan tässä samassa veneessä kaikki, eli päätöksiäkin kannattaisi koittaa tehdä ne tavoitteet, eikä oma ideologinen viitekehys tai eturyhmä mielessä.

Viimeinen niitti palkkarengin hommiin keväällä 2019

Päivittelin pitkään, että voisiko joku perustaa Järkeistön.

Viimeiset vuodet seurasin Suomen sote-järjestelmän ratkaisuyrityksiä kulisseista, ja etenkin viimeisin kierros sai minut turhautumaan.

Miksi juhlapuheissa ollaan kaikki samaa mieltä että järjestelmä pitää korjata, mutta käytännössä uudistukset jumiutuvat siihen, kun päättäjät tarrautuvat omien eturyhmiensä aseman pönkittämiseen? Tämä oli viimeinen niitti sen suhteen, että päätin lähteä itse mukaan koittaa vaikuttaa asioihin politiikan kautta.

Mistä kotoisin

Olen junantuoma helsinkiläinen, kotoisin Lempäälästä ja Tampereelta. Kotini olen löytänyt Helsingin Kalliossa, vaikka juureni ovat edelleen myös landella.

Politiikkaa olen harrastanut ensimmäisen kerran yläasteella, kun minut valittiin kuntani ensimmäiseksi nuorisovaltuutetuksia  kunnanvaltuustoon.

Yliopissa luin antropologiaa ja kaikkea sekalaista. Ajatusmaailmani oli kallellaan vasempaan, luin antropologian opintojeni lisäksi Noam Chomskyä ja Joseph Stieglitziä ja olin aktiivin itu Herttoniemen nuorisodemareissa.

Perinteinen puoluepolitiikka alkoi kuitenkin tuntua tekemiseltä tekemisen vuoksi, ainakin nähtynä nuorisojärjestön kulmasta. Me piipersimme jotain omiamme, ja se iso Politiikka meni jossain kaukana muualla. Ei kovin dynaamista, ei kovin mun juttu.

Kun tein töitä valtionhallinnossa ja talouspolitiikan parissa, varisi minusta suurin osa vasemmistolaisuutta lopullisesti. Jäljelle jäi ajatus ihmisten yhdenvertaisuudesta jakamattomana arvona.

Päivätöistä ja harrasteista

Tein kahdeksan vuotta työkseni viestintää valtiolla, ensin ulkoministeriöllä mm. taloudellisten ulkosuhteidenparissa parin eri ministerin alaisuudessa. Vuodesta 2014 työskentelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella mm. tittelillä viestintäpäällikkö.

Erikoisalaani on uusien, etenkin digitaalisten, osallistavien toimintatapojen kokeilu sekä niiden vaikuttavuuden arviointi dataan perustuen.

Työskentelin mm. tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeessa StopDia, jota tällä hetkellä pilotoidaan mm. HUS:in alueella. Strategista, maailman mittaluokassa merkittävää tutkimustietoa käyttöön – olkaa hyvät!

Ennen viestintähommiani olen kerinnyt tekemään töitä vaikka missä. Opintojani rahoitin Alepan kassalla, baaritöissä ja pyörittämällä kahvikiskaa. Parisen vuotta tein markkinointia yritykselle, jonka päätoimisto on Intiassa. Asuin Intiassa tästä ajasta yli vuoden.

Valmistuttuani olin yli vuoden opettajan sijainen Itä-Helsingissä. Viime laman aikana töitä oli nihkeästi, ja markkinointihommat loppuivat. Onneksi minulla oli kokemusta opettamisesta, kun olin tuurannut sukulaisiani. Pääsin yhden koulun listoille tekemään pidempiä sijaisuuksia mm. valmistavien luokkien parissa.

Tällä hetkellä olen osittaisella virkavapaalla ja teen tutkimusta viestinnän vaikuttavuudesta Tampereen yliopistolla Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Julkinen keskustelu terveydestä (MEX).

Harrastuksekseni olen toiminut kaksi vuotta Open Knowledge Finlandin hallituksessa ja toiset kaksi vuotta SPR:n Töölön osaston hallituksessa. SPR:ssä vastuullani oli mm. Helsingin vastuaanottokeskuksissa tapahtuva suomen kielen opetus. Lisäksi toimin MyData-liikkeessä viestintäapuna.

Tavoitteita

Haluan, että tutkimustieto tulee käyttöön päätöksenteossa, julkinen data on avointa ja ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu. Haluan, että toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta seurataan, ja seurantatietoa käytetään oikesti parempien palveluiden rakentamiseksi – tai säilyttämiseksi.

Viime vuonna hyppäsin tiedon tuottajasta tänne politiikan puolelle. Mielenkiintoista koittaa päästä syöttämään tietoa tutkimusmaailmasta suoraan valtuustoon.

CV julkaisuluettelon muodossa – poimintoja eri hommistani

Työ murroksessa – mitäs jos Suomeen saataisiin kannattavaa mikrotyötä? Avoimen puolueen blogi (2020)

Mäki-Opas T, Tilles-Tirkkonen T, Saari E, Järvenpää R, Lindström J, Karhunen L, Kurki M, Pihlajamäki J, Niemi A.M, Laaksonen L M, Korkiakangas E, Lakka T, Vaarama M & Laitinen J (2019) Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vaatii uusia vaikuttavia keinoja. Suomen Akatemian julkaisusarjassa Strategisen tutkimuksen politiikkasuositukset.

Pihlajamäki J, Männikkö R, Tilles-Tirkkonen T, Karhunen L. Kolehmainen M, Schwab U, Lintu N, Paananen J, Järvenpää R, Harjumaa M, Martikainen J, Kohl J, Poutanen K, Ermes M, Absetz P, Lindström J, Lakka T, (2019) Digitally supported program for type 2 diabetes risk identification and risk reduction in real-world setting: Protocol for the StopDia model and randomized controlled trial. BMC Public Health.

Absetz P, Kanerva M, Vanhatalo S, Lindström L, Järvenpää R, Tilles-Tirkkonen T, Poutanen K, Kolehmainen M, Harald K, Jussi Pihlajamäki, Karhunen (in publication, Diabetologia) Message framing in invitation to type 2 diabetes risk testing: A randomized controlled experiment.

Jalkanen, Järvenpää,  ym (2020). Strategies for large-scale type 2 diabetes risk screening and intervention recruitment: coverage, yield and cost of different communications channels. Manuskripti.

Järvenpää (2017) Tutkija, tiedätkö mikä on uutinen? Dataan perustuvia vinkkejä toimivaan viestintään. Blogi.

Järvenpää (2015) Tiedot avoimeksi ja mutkat suoriksi – miksi julkisen sektorin tulee avata dataansa. THL blogi.

Järvenpää (2014). Levymyynnistä bittikauppaan – sähköiset jakelupalvelut laittoivat musiikkialan anstaintamenetelmät uusiksi, Kauppapolitiikka 27.01.2014

Järvenpää (2013) Maailmalla sattuu ja tapahtuu – ulkoministeriön matkustusturvallisuuskampanja. Ulkoministeriö.

Järvenpää (2013). Minne mielit, suomalaisyritys? Suomalaisten yrityksen kansainvälistymis- ja kaupanestekyselyn tuloksia. Kauppapolitiikka 28.02.2013.

Järvenpää (2013) Palvelukauppa on arvoketjun tuottoisin lenkki. Kauppapolitiikka 29.10.2013.

Järvenpää (2013) Vastauksia arvoketjujen arvoituksiin. Kauppapolitiikka 19.09.2013.

Järvenpää (2012) Doing business with the Finns. ThisisFinland, ulkoministeriö.

Järvenpää (2012) Women’s Bank offers a way forward. ThisisFinland, ulkoministeriö.

Valikko