Table of Contents

Avoin Puolue – Puolueohjelma

Avoin Puolue on ihmislähtöinen, pragmaattinen ja ratkaisukeskeinen puolue, joka rakentaa politiikkaansa faktoihin, avoimuuteen ja kansalaisten osallisuuteen. Tavoitteemme on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvinvointiin, osallisuuteen ja merkitykselliseen elämään.

1. Yleiset periaatteet

1.1 Avoimuus ja tiedon saatavuus

Politiikan on oltava ymmärrettävää, saavutettavaa ja avointa kaikille. Uskomme siihen, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada selkeää tietoa siitä, mitä päätöksiä yhteiskunnassa tehdään, miksi niitä tehdään ja mihin ne perustuvat.

Kannatamme selkeäkielistä viestintää poliittisista päätöksistä ja ehdotuksista
Vahvistamme julkisten asiakirjojen ja päätösten saavutettavuutta kaikilla kielillä, joita kunnassa käytetään
Tuemme datan ja päätöksenteon avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla tiedot julkisista hankinnoista, sopimuksista ja budjeteista helposti luettavassa muodossa
Edistämme myös kansalaisten oikeutta kysyä, kommentoida ja vaikuttaa ennen päätöksentekoa

1.2 Hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyys

Luotettava hallinto syntyy avoimuudesta ja siitä, että kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa alusta loppuun. Läpinäkyvä päätöksenteko ehkäisee korruptiota, vahvistaa demokratiaa ja lisää luottamusta julkisiin toimijoihin.

Kannatamme lautakuntien ja hallitusten kokousten avaamista verkkolähetyksillä ja jälkitallenteilla
Edistämme kansantajuisia tiivistelmiä päätösesityksistä ja asiakirjoista
Tuemme sähköisiä osallistumis- ja palautejärjestelmiä, joissa kuntalaiset voivat antaa palautetta ja ehdotuksia jo valmisteluvaiheessa
Haluamme kuntien päätösjärjestelmistä visuaalisesti selkeitä ja loogisia, jotta kuka tahansa voi seurata missä vaiheessa mikäkin asia etenee

1.3 Totuus ja tiedepohjaisuus

Puolueohjelmamme perustuu mahdollisimman todenmukaiselle ja tiedepohjaiselle ymmärrykselle maailmasta. Tavoitteenamme on tehdä päätöksiä, jotka ovat perusteltuja, testattuja ja yhteiskuntaa rakentavia.

Kannatamme päätöksenteon perustamista tutkittuun tietoon, ei retoriikkaan taikka ideologiaan
Tuemme tutkimus- ja innovaatiotoimintaa julkisella ja avoimella rahoituksella
Edistämme kriittistä ajattelua ja tieteellisen ajattelun ymmärtämistä kouluista lähtien
Painotamme tieteellisesti tehokkaimpia keinoja, kuten ydinvoimaa ja energiatehokkuutta, pelkkien symbolisten eleiden sijaan

1.4 Vapaus, vastuu ja ihmisarvo

Vapaus ei ole vastuuttomuutta. Uskomme, että yksilön oikeudet ja yhteisön edut voidaan sovittaa yhteen toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan hyväksi. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas. Yhteiskunnan tulee kohdella jokaista tämän ihmisarvon mukaisesti.

Erilaisuus ei ole uhka vaan voimavara. Kannatamme yhteiskuntaa, jossa yksilöllisyyttä kunnioitetaan, moninaisuus hyväksytään ja jokaisella on mahdollisuus osallistua omana itsenään.
Puolustamme jokaisen oikeutta elää vapaasti omana itsenään, kunhan se ei vahingoita muita
Vastustamme syrjintää kaikissa muodoissaan – yksilön taustasta riippumatta.
Tuemme yhdenvertaisuutta konkreettisin toimin: palveluiden saavutettavuudessa, päätöksenteossa ja arjessa
Yhteiskunnan tehtävä on tukea erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, ei sivuuttaa heitä

1.5 Osallistava demokratia

Demokratia ei toteudu vain vaalien aikana. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon arjessa – esittää ehdotuksia, vaikuttaa suunnitelmiin ja nähdä konkreettisesti, että heidän äänensä kuuluu.

Haluamme vahvistaa osallistumisen muotoja ja madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Osallistava demokratia tuo päätöksenteon lähemmäs ihmistä ja lisää sen legitimiteettiä.

Tuemme suoran demokratian välineitä, kuten kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä
Edistämme deliberatiivisia eli keskustelevaan päätöksentekoon perustuvia foorumeita
Kannatamme osallistuvaa budjetointia kunnissa ja kaupungeissa
Kehitämme avoimia alustoja, joiden kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta ja ideoita jo valmisteluvaiheessa

1.6. Demokratian uhkatekijät

Nykypäivän demokratiassa ulkopuolelta tuleva viestintä ja byrokratiajärjestelmä ovat äärimmäisen haavoittuvaisia tarkoitukselliselle vaikuttamiselle. Demokratian toteutumista voidaan häiritä erityisesti viestinnän keinoin – esimerkiksi kaupallisen median kautta vaikuttamalla. Usein tällaisessa vaikuttamisessa ei nojata tieteelliseen näyttöön, vaan käytetään valikoituja asiantuntijoita ja materiaaleja, jotka tukevat haluttua narratiivia.

Sosiaalisen median aikakaudella vaikuttamisesta on tullut entistä helpompaa, ja moni ei kykene erottamaan puolueellista viestintää objektiivisesta. Tällaisessa ympäristössä on erityisen tärkeää, että puolueet toimivat avoimesti ja tekevät riippumattomia päätöksiä.

Avoin puolue korostaa tarvetta tuoda läpinäkyvyyttä byrokratiaportaaseen ja puuttua sen mahdollisiin esteellisyyksiin. Usein byrokratiaporras ei toimi kansalaisten tai yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti, vaan ajaa ensisijaisesti omien työpaikkojensa säilymistä ja omia intressejään. Tämä johtaa helposti siihen, että valitaan ratkaisuja, jotka ovat hallinnolle helppoja mutta kalliita yhteiskunnalle. Tällainen toiminta vaarantaa kuntien ja valtion talouden kestävyyden sekä heikentää demokratian uskottavuutta.

On ratkaisevaa, että hallinnolliset päätökset edistävät puolueettomasti kansalaisten etua – eivätkä byrokratian tai ulkopuolisten vaikuttajien intressejä.

2. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi

2.1 Sosiaaliturvan uudistaminen

Sosiaaliturva on yhteiskunnan tuki elämän muutoksessa – työttömyyden, sairauden, opiskelun, vanhuuden tai muiden syiden vuoksi. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja byrokraattinen, ja se voi estää ihmisiä ottamasta vastaan työtä, kouluttautumasta tai yrittämästä. Avoimen puoleen sosiaalipolitiikan neljä kivijalkaa ovat:

Itsenäisen elämän mahdollistaminen
Valinnanvapaus ja vaikutusmahdollisuudet
Kuntoutuminen ja voimaantuminen
Yhteiskuntaan integroituminen ja reintegroituminen

Haluamme uudistaa sosiaaliturvan yksinkertaiseksi, ennakoitavaksi ja kannustavaksi. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että perustarpeet täyttyvät – ilman loputonta todistelua.

Kannatamme automaattista perustuloa, joka korvaa perusosat useissa nykyisissä tukimuodoissa.
Vähennämme byrokratiaa ja päällekkäistä tukiviidakkoa
Perustulo tukee myös pienimuotoista yrittäjyyttä, osa-aikatyötä ja opintoja ilman rangaistusta
Tuemme joustavia tukimalleja, joissa ihminen ei jää järjestelmän väliin – esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa nopeasti
Teemme päätöksenteosta ymmärrettävää ja tuomme sosiaaliturvasta tiedon kansalaisten ulottuville selkokielellä ja digitaalisesti

2.2 Mielenterveys ja neurokirjo

Mielenterveys on terveyden olennainen osa – ei sen lisäosa. Jokaisella on oikeus saada ajoissa apua silloin, kun henkinen kuormitus kasvaa tai toimintakyky heikkenee. Samalla on tunnustettava, että neurokirjo ei ole sairaus, vaan moninaisuutta, jota yhteiskunnan rakenteiden tulee tukea, ei rajoittaa.

Mielenterveyden tukeminen alkaa varhaisesta havainnoinnista ja jatkuu läpi elämän. Tarvitsemme hoitojärjestelmän, joka ei jätä ketään odottamaan, eikä aseta ehtoja avun saamiselle. Erityisesti neurokirjon ihmisten kohdalla palveluiden tulee olla yksilöllisiä, ennakoivia ja heidän näkökulmastaan ymmärrettäviä.

Panostamme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin – helposti saatavilla ja ilman pitkäaikaista odottelua, hoitotakuun varmistaminen
Tuemme ennaltaehkäisevää työtä varhaiskasvatuksessa, koulussa, työelämässä ja yhteisöissä
Mielenterveyshoitoa on saatava myös niille, joilla on samanaikaisia päihdeongelmia – ilman ehdollista raittiusvaatimusta
Neurokirjon ihmiset on otettava huomioon koulutuksessa, palveluissa ja työelämässä – ei normien mukauttamisen kautta, vaan aitoa esteettömyyttä rakentamalla
Kehitämme palveluita yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja neurovähemmistöjen edustajien kanssa
Vahvistamme vertaistukea ja yhteisölähtöisiä toimintamalleja, jotka lisäävät osallisuutta ja hyvinvointia arjessa

Stigmojen poistaminen mielenterveystyöstä. Psykologia ja psykiatria ovat kaksi eri tiedettä, mitkä sekoitetaan järjestelmällisesti. Kenenkään ei pidä joutua leimatuksi traumaattisen elämänkokemuksen takia.

2.3 Päihdepolitiikka ja haittojen vähentäminen

Alkoholin vähittäiskauppa tulisi siirtää normaaleihin kauppaketjuihin, jotta saatavuus helpottuisi, sillä alkoholismin loppumiseen ei saatavuuden vaikeus auta. Jos sitä kaukaa joutuu hakemaan, yrittää jokainen alkoholisti tietysti ostaa niin paljon kuin jaksaa kotiin kantaa, ja kun sitä kerran varastossa on, niin poishan se juodaan. Tästä esimerkkinä alkoholikuolemien runsas määrä Lapissa, jossa Alkon myymälöihin on usein matkaa. Samalla tietysti saataisiin ainakin Norjan rajan lähellä huomattavia verotuottoja, kun Norjalaiset poikkeaisivat hakemassa viinansa, ja samalla ehkä myös muut ostoksensa edullisemmasta Suomesta.

Hampun kasvatus olisi myös hyvä uusi maaseudun elinkeino. Hamppu sinänsä on kasvina arvokas raaka-aine, josta nykyteknologialla Suomessa valmistetaan esimerkiksi maatuvaa läpinäkyvää pakkausmuovia, joka osaltaan voisi muuttaa kauppojen “muovipakkaukset” ekologisiksi.

Kannabis, jos siitä päihteenä puhutaan, tulisi myös tuotteena sallia, ja panna erikoisliikkeiden hyllylle, ja verolle. On paljon terveellisempää, että myyjä osaa ohjata oikeantyyppisen kannabistuotteen käyttöön, sillä nykyisin monet, jotka esimerkiksi kipulääkkeenä kannabista käyttävät, joutuvat kulmien kundeilta hakemaan sitä mitä sattuu olemaan, ja kun siinä helposti myös käy niin, että myyjä toteaa, että kannabis on tänään loppu, mutta ois tätä “parempaa” tavaraa, alkaa monen kipupotilaan tie kohti vahvempia aineita.

Kannabiksen käyttö, kasvatus, vähittäis- ja tukkukauppa on vapautettava välittömästi, samoin tuonti ja vienti.

Pyrimme vaikuttamaan siihen, että EU irrottautuu YKn huumekiellosta, ja ottaa kaikessa käyttöön sallivamman ja hoitavamman linjan.

Päihdeongelmat ovat ensisijaisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä – eivät moraalikysymyksiä. Haittojen vähentäminen tarkoittaa, että ihmisiä ei jätetä yksin, eikä rangaista heitä avun tarpeesta. Tavoitteena on pitää ihmiset hengissä, tukea toipumista ja tarjota realistisia vaihtoehtoja.
Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemissa. Meillä kuolee vuosittain enemmän nuoria yliannostuksiin kuin monissa maissa yhteensä – vaikka osaamista ja varoja olisi toisin. Tilanne ei parane koventamalla rangaistuksia, vaan muuttamalla suuntaa kohti inhimillistä ja tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa. Tukea, ei tuomiota.
Portugalissa huumausaineiden henkilökohtainen käyttö dekriminalisoitiin vuonna 2001, ja samalla panostettiin hoitoon, haittojen vähentämiseen ja kuntoutukseen. Tulokset olivat merkittäviä: huumekuolemat vähenivät jyrkästi, HIV-tartunnat romahtivat ja syrjäytyminen väheni. Me voimme oppia tästä – ja tehdä paremmin.

Nykyinen päihdepolitiikka tuottaa liikaa häpeää, kuolleisuutta ja syrjäytymistä. Tarvitsemme hoitoa, joka kohtaa ihmisen siellä missä hän on, ei siellä missä hänen toivotaan olevan.

Kannatamme valvottuja käyttötiloja, joissa päihteitä käyttävät voivat tehdä sen turvallisissa ja inhimillisissä olosuhteissa
Kannatamme kunnollista korvaushoitoa, jossa addikti saa laillisesti sairaanhoitajan annostamana riittävän annoksen laillista huumausainetta.
Haluamme sallia naloksonin eli vasta-aineen reseptivapaan myynnin opioidiyliannostusten ehkäisemiseksi
Tuemme huumeiden testauspalveluja, joiden avulla käyttäjät voivat välttää hengenvaaralliset aineet
Mielenterveysapua on tarjottava myös päihteitä käyttäville – ilman ehdollista vaatimusta päihteettömyydestä
Kannatamme kannabiksen kasvatuksen, käytön ja valvotun ikärajallisen myynnin välitöntä laillistamista sekä psykedeelien tutkimus- ja terapeuttista käyttöä
Kannatamme ns. kovien huumeiden valvottua annostelua lääkärin valvomana vakavasti riippuvaisille – kuten muissa Pohjoismaissa on kokeiltu

Tutkimuskemikaalien kasvanut suosio, kuten alfa-PVP on muuttanut vakavasti huumeidenkäyttäjien käyttaytymistä. Tutkimuksen on pysyttävä ajan tasalla.

Korvaushoito on jäänyt ajastaan jälkeen. Siitä on tehty käyttäjien riippuvuutta ylläpitävä taho sen sijaan, että se vieroittaisi ongelmakäyttäjät.

Päihteiden käyttö liittyy usein mielenterveysongelmiin, neurokirjoon tai traumataustaan. Siksi tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta, jossa hoito, asuminen, tuki ja osallisuus kulkevat rinnakkain.

2.4 Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy

Köyhyys ei ole yksilön vika, vaan yhteiskunnallinen epäonnistuminen. Syrjäytyminen ei tapahdu hetkessä – se on usein seurausta pitkäaikaisesta ulkopuolisuudesta, puutteellisesta tuesta ja epätoivosta. Me uskomme, että jokaisella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi ihmisarvoisesti.

Köyhyyden vähentäminen ei tarkoita pelkästään tulonsiirtoja – se on ennen kaikkea mahdollisuuksien rakentamista. Osallisuus, yhteisöllisyys, riittävä perusturva ja matalan kynnyksen palvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä.

Vahvistamme perusturvaa niin, että kenenkään ei tarvitse valita lääkkeiden ja ruoan välillä
Edistämme palvelujen saavutettavuutta erityisesti heikoimmassa asemassa oleville – digitaalisesti ja fyysisesti
Tuemme tilojen yhteiskäyttöä: koulut, toimistot ja tyhjät tilat voidaan avata kansalaisten yhteiseen käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin
Vahvistamme yhteisöllisiä ratkaisuja: kohtaamispaikat, yhteisötalot ja vertaistuki ovat tärkeitä välineitä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden torjunnassa
Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten, ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osallisuuteen
Ehkäisemme kodittomuutta aktiivisesti – jokaisella on oikeus kotiin ja turvalliseen elämään

Köyhyyttä ei ratkaista hallinnollisilla järjestelyillä vaan ihmisyyden tunnustamisella. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa kukaan ei putoa pois, vaikka kompuroisi.

2.5 Työttömyyden vähentäminen

Työttömyys ei ole vain tilastollinen ilmiö – se on yksilölle usein kriisi ja yhteiskunnalle resurssien haaskausta. Työ ei ole vain toimeentuloa, vaan myös merkitystä, osallisuutta ja rytmiä elämään.

Uskomme, että jokaisella on annettavaa yhteiskunnalle. Työttömyyttä voidaan vähentää vain, jos puretaan työn esteet, tunnistetaan uuden työn muodot ja rakennetaan joustavampaa sosiaaliturvaa. Emme halua pakottaa ketään työhön, vaan mahdollistaa työnteon niille, jotka haluavat ja pystyvät osallistumaan.

Tuemme automaattista perustuloa, joka mahdollistaa työn vastaanottamisen ilman tukien katkeamista tai takaisinperintäpelkoa
Laajennamme työn käsitettä: myös vapaaehtoistyö, omaishoito, taide ja aktiivinen kansalaisuus ovat yhteiskunnallisesti arvokasta tekemistä
Tuemme osaamisen päivittämistä erityisesti niille, joiden koulutus tai ammattiosaaminen on jäänyt jälkeen työmarkkinoiden muutoksesta
Edistämme kuntien ja alueiden omia työllisyyskokeiluja, joilla voidaan räätälöidä ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin
Haluamme työnvälityksen, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä vahvemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi
Tuemme erityisesti niiden työllistymistä, joilla on pitkäaikaistyöttömyyttä, osatyökykyisyyttä, neurokirjoa tai muuta vaikeutta sijoittua nykyisiin työmarkkinoihin

Työelämä muuttuu – meidän tehtävämme on varmistaa, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle. Yhteiskunta toimii parhaiten silloin, kun mahdollisimman moni kokee itsensä tarvittavaksi.

2.6 Sosiaalipalvelut ihmisarvoisen elämän tukena

Sosiaaliturvan uudistamisessa ei riitä, että puhutaan byrokratian yksinkertaistamisesta – on varmistettava, että järjestelmä todella tukee ihmisen itsenäistä ja ihmisarvoista elämää. Byrokratian tulee toimia ihmistä varten, ei päinvastoin. Lain vaatimat asiakassuunnitelmat on laadittava ihmisen ehdoilla: valinnanvapaus ja vaikutusmahdollisuus kuuluvat jokaiselle, ei ainoastaan järjestelmän valmiisiin lokerointeihin.

Sosiaalipalvelujen tulee tarjota aidosti mahdollisuus toipua, kuntoutua ja integroitua takaisin yhteiskuntaan – ilman leimaamista, syrjiviä käytäntöjä tai elinikäisiä maksuhäiriömerkintöjä. Kun ihminen joutuu esimerkiksi kodittomuuden tai mielenterveysongelmien kanssa vaikeuksiin, avun on oltava helposti saatavilla, inhimillistä ja kunnioittavaa. Sosiaalityön perimmäinen tarkoitus on palauttaa ihmisarvo ja osallisuus – ei vahvistaa stigmaa tai pakottaa nöyrtymään vääränlaisiin palvelupolkuihin.

Palvelujen tulee perustua yksinomaan asiakkaan tarpeisiin – ei byrokratian itsensä rakentamiin kategorioihin. Esimerkiksi päihteitä käyttäviä on kohdeltava ennen kaikkea ihmisinä. On ymmärrettävä ero sairaudeksi diagnosoidun riippuvuuden ja laillisen viihdekäytön välillä – ja luovuttava käytännöistä, jotka leimaavat ja epätasa-arvoistavat kansalaisia.

Avoin puolue edistää sosiaalipolitiikkaa, jossa stigma on aktiivisesti purettava. Ihmisen työttömyys, kriisi tai syrjäytyminen ei saa tuhota hänen elämäänsä, tulevaisuuttaan tai eläkekertymäänsä – varsinkaan silloin, kun ongelmat johtuvat yhteiskunnallisista epäonnistumisista tai rakenteellisista esteistä. Yhteiskunnan tulee toimia niin, ettei kukaan jää yksin tai irtolaiseksi – vaan jokainen voi tuntea olevansa osa tätä yhteisöä, aidosti ja täysivaltaisesti.

Etenkin suurissa kaupungeissa, olisi hyvä rakentaa vanhuksille jättimäisiä paratiisipilvenpiirtäjiä, jotka mahdollistaisivat yhteisöllisyyden toteutumisen erityyppisten soluasuntojen kirjolla. Kun samassa yhteydessä on taloon rakennettu vanhuksille suunnatut terveys ja hoitopalvelut, troppinen vesiparatiisi, jossa vesijumppa helposti käy, ja kaikki mahdolliset kulttuuri- ja harrastepalvelut, uskomme, että vanhukset jopa vihdoinkin saataisiin luopumaan vanhoista asunnoistaan, jotka vapautuisivat markkinoille helpottamaan vajetta asuntojen tarjonnassa. Yhdessä yksikössä voisimme järjestää vanhuksillemme onnelliset viimeiset vuodet, jotka he ovat ansainneet, sen sijaan, että lähettäisimme heidät nykymallin mukaan yksityisen puolen, jopa hengenvaarallisen huonosti hoidettujen vanhuskeskusten sänkyihin sidottuna odottamaan kuoleman tuloa.

Olemme myös sitä mieltä, että vanhuksilla, samoin kuin nuoremmillakin, tuskaista ja parantumatonta tautia sairastavilla, tulis olla oikeus eutanasiaan Benelux-maiden mallin mukaan.

3. Talous ja työelämä

3.1 Rekrytoinnin tasa-arvo ja syrjimättömyys

Tuemme nimettömän rekrytoinnin käyttöönottoa ensimmäisessä hakuvaiheessa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Anonyymissä CV:ssä ei tule näkyä hakijan nimeä, syntyperää osoittavia tietoja, eikä työnantajien nimiä, vaan tehtäväkuva ja kokemus ratkaisevat.

Työvoimapalveluiden tulee tarjota valtakunnallinen rekrytointialusta, jossa hakeminen tapahtuu anonyymisti, ilman että työnantaja näkee hakijan nimeä, sähköpostiosoitetta tai äidinkieltä. Kielitaito voidaan ilmoittaa kielikohtaisesti tehtävän edellytysten mukaan.

Tavoitteena on purkaa rakenteellista syrjintää ja varmistaa, että työnhaussa ratkaisee osaaminen, ei oletukset hakijan taustasta.

3.2 Työllisyys ja työn murros

Avoin Puolue näkee työnteon merkityksen laajasti: se ei ole vain keino ansaita elanto, vaan myös osa yksilön merkityksellisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden kokemusta. Työelämä on murroksessa automaation, tekoälyn ja muuttuvan arvomaailman myötä. Me haluamme varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus mielekkääseen ja arvoa luovaan tekemiseen.

Työn määritelmää tulee laajentaa kattamaan myös vapaaehtoistyö, hoiva, luova työ ja muu yhteiskunnallisesti arvokas mutta perinteisen ansiotyön ulkopuolelle jäävä tekeminen.
Tuemme joustavia työmuotoja ja työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista perustulon avulla. Kannatamme myös minimipalkkaa, jota ei tulisi voida kiertää pienyrittäjämallilla siten, että työtulot todellisuudessa jäävät minimipalkkaa vähäisemmiksi.
Edistämme osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja elinikäistä oppimista.
Haluamme erityisesti purkaa työn esteitä heiltä, joilla on vaikeuksia työllistyä, kuten neurokirjovilla ihmisiltä, pitkäaikaistyöttömiltä ja osatyökykyisiltä.

3.3 Reilu ja kestävä talous

Talousjärjestelmämme tulisi palvella ihmisten ja luonnon hyvinvointia – ei toisinpäin. Uskomme siihen, että talous voi olla sekä tehokas että inhimillinen.

Tuemme verotuksen ja tulonsiirtojen oikeudenmukaista uudistusta niin, että ne vähentävät eriarvoisuutta ja turvaavat hyvinvointipalvelut.
Painotamme talouspolitiikassa pitkän aikavälin kestävyyttä, ekologista uudistumista ja inhimillistä pääomaa.
Vastustamme ylikulutusta ja kannatamme kiertotalouden, uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Kannatamme valtion ja kuntien vastuuta peruspalveluista – markkinat eivät yksin riitä takaamaan kansalaisten hyvinvointia.

3.4 Yrittäjyys ja innovaatio

Yrittäjyys, luovuus ja uuden kokeilu ovat yhteiskunnan edistymisen moottoreita. Haluamme tehdä Suomesta paikan, jossa ideat voivat kasvaa ja kukoistaa reiluissa, avoimissa olosuhteissa.

Tuemme pienyrittäjiä, freelancereita ja osuuskuntia tarjoamalla joustavaa sosiaaliturvaa ja keventämällä hallinnollista taakkaa.
Seksikaupassa haluamme laillistaa bordelliit. Tämä poistaa salakaupan, ja antaa mahdollisuuden vaatia säännöllisiä terveystarkastuksia, ja tapaamisia sosiaalipuolen kanssa, jotta selviää, että alalla toimivat tekevät työtään vapaaehtoisesti, ja saavat myös sopimusten mukaiset korvaukset.
Haluamme kehittää innovaatiopolitiikkaa, joka tukee monimuotoisuutta, tutkijalähtöistä kehitystä ja avoimia teknologioita.
Edistämme digitaalisia työkaluja ja yrittäjyyden mahdollisuuksia myös julkisella sektorilla ja kolmannella sektorilla.
Kannatamme yritysvastuun selkeyttämistä ja sitovia pelisääntöjä suuryrityksille niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

4. Koulutus ja osaaminen

4.1 Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus

Kaikilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen. Haluamme vahvistaa koulutuksen resursseja kaikilla asteilla ja varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia täysimääräisesti.

Suomen olisi koulutuksessa kaikissa asioissa opetettava totuutta, ja kaikentyyppinen uskontoon uskomisen opettaminen olisi jätettävä kotein ja uskonnollisten yhteisöjen tehtäväksi. Koko valtionkirkko ajatuskin olisi poistettava käytännöstä, sillä eihän enemmistö kansalaisista sen oppeihin enää usko.

Vahvistamme varhaiskasvatusta ja peruskoulua erityisesti alueilla, joissa oppimistulokset ovat heikentyneet.
Kannatamme oppikirjojen ja työvihkojen käyttöä kouluissa, sillä se on yhä osoittautunut tehokkaammaksi, kuin digitaalinen koulunkäynti.
Puolustamme maksutonta koulutusta ja vastustamme koulutuksen eriytymistä varallisuuden perusteella.
Korostamme oppimisen iloa, luovuutta ja kriittistä ajattelua tuloskeskeisyyden sijaan.
Jokaisessa koulussa ja koulutuksen vaiheessa, tulisi lapsella olla henkilökohtainen opinto- ja uraohjaaja, jonka kanssa voi luottamuksellisesti keskustella opintojen edistymisestä ja suuntautumisesta, jotta lapsi saadaan innostumaan omien ja itselleen soveltuvien tavoitteiden asettamisesta ja saavuttamisessa. Samalla voidaan puhua myös koulukiusaamisesta, tai muista ongelmista, jotka koulunkäyntiä haittaavat, ja löytää niihin ratkaisu.

4.2 Elinikäinen oppiminen

Oppiminen ei lopu kouluun – se jatkuu koko elämän ajan. Tarjoamme mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen, syventää taitoja ja kehittyä uusilla urapoluilla.

Kehitämme avoimia oppimisympäristöjä ja digitaalisia alustoja kaikille.
Tuemme aikuiskoulutusta ja osaamisen päivittämistä teknologian ja yhteiskunnan muuttuessa.
Kannustamme työnantajia tukemaan työntekijöiden jatkuvaa oppimista.

4.3 Oppimisen esteiden poistaminen

Oppimisvaikeudet, neurokirjo ja sosiaaliset esteet eivät saa estää ketään löytämästä omaa potentiaaliaan.

Tarjoamme yksilöllistä tukea ja riittäviä resursseja oppimisen tueksi.
Poistamme byrokraattisia esteitä erityisjärjestelyihin pääsemiseksi.
Vahvistamme koulutuksen saavutettavuutta eri kielillä ja kulttuuritaustoilla.

5. Ympäristö ja ilmasto

5.1 Ekologinen jälleenrakennus

Ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen siirtymän ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.

Tuemme vihreää siirtymää julkisilla investoinneilla ja sääntelyllä.
Edistämme ekologisesti kestävää infrastruktuuria ja energiantuotantoa.
Rakennamme yhteiskuntaa, joka toimii luonnon ehdoilla, ei sitä vastaan.
Kannatamme toimivan infrastruktuurin kehittämistä, jossa suunnittelu sisältää mahdollisuuden induktiiviseen lataukseen pääteiden väylillä, mahdollistaen myös automaattiohjauksella terminaalista terminaaliin toimivan rekkojen jakeluliikenteen kehittämisen. Jotta suolan levittäminen teille vähenisi, kannatamme samalla myös lämmitettyjä vettä imeviä päällysteratkaisuja, joista Saksassa jo on hyviä kokemuksia.
Junaliikenteessä, meidän tulisi nopeasti siirtyä Eurooppalaiseen raideleveyteen, johon EU rahoitustakin taatusti löytyy. Tämä helpottaisi sekä vihreää tavarankuljetusta, että mahdollista kriisitilanteen huoltoa, etenkin kun tunneliyhteys Tallinnaan on rakennettu.
Ilmainen sähköinen paikallisliikenne on tavoitteemme kaikkialla Suomessa.

5.2 Luontokato ja biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus on elämän perusta. Haluamme turvata luonnon itseisarvon ja kaikkien lajien oikeuden elää.

Suojelemme luonnontilaisia metsiä ja ennallistamme soita, jokia ja ekosysteemejä.
Tuemme luonnon monimuotoisuutta kaupunkisuunnittelussa ja maataloudessa.
Vahvistamme ympäristöhallintoa ja valvontaa.

5.3 Kestävä energiatalous

Energiajärjestelmämme on muutettava fossiilivapaaksi mahdollisimman nopeasti.

Investoimme uusiutuvaan energiaan: aurinko, tuuli, geoterminen ja bioenergia.
Vähennämme riippuvuutta tuontienergiasta ja hajautamme tuotantoa.
Edistämme energiatehokkuutta kotitalouksissa ja teollisuudessa.

6. Energia ja ydinvoima

6.1 Pienydinvoima ja pitkäaikainen jätehuolto

Fossiilittoman tulevaisuuden rakentaminen vaati vähäpäästöistä energiavalikoimaa. Ydinvoima on vähäpäästöisin ja vähiten vaarallinen energiamuoto, joten siihen on syytä panostaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Pienydinvoima ja modulaariset pienydinvoimaasemat, voisivat saada koko Euroopan uudelle tielle ydinvoiman jatkokäytön suhteen, kun ensinolemme ydinvoimalain uudistuksen yhteydessä sallineet myös ydinjätteen tuomisen Suomeen. Ydinvoiman tarjoamaa tasaista perustuotantoa täydentävät melko vähäpäästöiset tuuli- ja aurinkovoima sekä lämpöpumput.

Tuemme uuden sukupolven pienydinreaktoreiden (SMR) tutkimusta ja käyttöönottoa erityisesti teollisuuslaitosten ja kaukolämmön tarpeisiin.
Edistämme modulaaristen reaktoreiden hyödyntämistä osana hajautettua ja vakaata energiajärjestelmää.
Kannatamme Onkalo-tyyppisten loppusijoitusratkaisujen kehittämistä turvallisen ydinjätehuollon takaamiseksi.
Myymme Onkalo-ratkaisuja muiden maiden ydinjätteiden säilytykseen. Tämä tulee tekemään Suomesta yhden maailman rikkaimmista maista, sillä kaikkialla on EU lakien mukaan varattu rahaa nyt tilapäisissä säilöissä olevan ydinjätteen loppusijoitukseen. Jo pienellä Sveitsilläkin on noi 27000000000 Euroa rahastoituna moista varten, mutta EUn kokonaissumma on ainakin kymmenen kertaa suurempi. Rahastoimalla saatavat tulot, voimme käyttää tätä uutta tuloa kaikkien tulevaisuuden projektien, esimerkiksi uraanin, jota Suomen kallioperässä on eniten Euroopassa, sekä harvinaisten maametallien kaivostoimintaan, jotta se ei jää ulkomaisten investointien varaan. Suomi rikkaaksi, ja Eurooppa vihreäksi.
Varmistamme, että ydinenergian kehitys on avoimen tutkimuksen, kansalaiskeskustelun ja demokraattisen päätöksenteon alaista.

7. Teknologia ja digitalisaatio

7.1 Avoin ja eettinen teknologia

Teknologian tulee palvella ihmistä, ei alistaa häntä. Haluamme kehittää avointa, läpinäkyvää ja inhimillistä teknologiaa.

Tuemme avoimen lähdekoodin käyttöä julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa.
Kehitämme eettisiä periaatteita teknologian suunnitteluun ja käyttöön.
Puolustamme yksityisyyttä ja oikeutta digitaaliseen omadataan.

7.2 Tekoälyn hyödyntäminen vastuullisesti

Tekoälyllä on potentiaalia parantaa yhteiskuntaa, mutta sen käyttö vaatii valvontaa ja eettisiä rajoja.

Varmistamme, että tekoälyratkaisut ovat syrjimättömiä ja läpinäkyviä.
Tuemme tutkimusta ja kehitystä, joka hyödyntää tekoälyä julkisen hyvän edistämiseksi.
Edistämme osaamista tekoälyn ymmärtämisessä kaikilla koulutusasteilla.

7.3 Digitaalinen osallisuus

Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan.

Panostamme digitaaliseen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.
Tarjoamme digitukea niille, joilla on vaikeuksia teknologian käytössä.
Torjumme digisyrjäytymistä ikäryhmien, alueiden ja sosiaaliryhmien välillä.

8. Terveys ja hyvinvointi

8.1 Julkinen terveydenhuolto

Julkinen terveydenhuolto on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi.

Suurin kysymys on terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja haavoittuvuudet. Suomeen on saatava yksi turvallinen maankattava tietojärjestemä, jota sekä yksityinen, että julkinen puoli käyttävät.

Puolustamme kattavaa ja maksutonta perusterveydenhuoltoa.
Kannatamme omalääkäri-, ja omahoitajamallia, jotta sekä puheluissa, että henkilökohtaisissa tapaamisissa, on helppo jatkaa tutun asiakkaan oikeaa hoitoa.
Lyhennämme hoitojonoja ja vahvistamme ennaltaehkäisyä.
Varmistamme hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin ja resurssit.

8.2 Mielenterveys osana kokonaisvaltaista hoitoa

Mielenterveys on erottamaton osa kokonaisvaltaista terveyttä.

Panostamme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Jos asiakkaan kielitaito ei maamme virallisilla kielillä ole riittävä, tulee asiakkaalla olla mahdollisuus saada ilmainen tulkkipalvelu kyseiseen tulkkaukseen soveltuvalta henkilöltä.
Vahvistamme koulujen, työpaikkojen ja yhteisöjen mielenterveystukea.
Tuemme vertaistukea ja yhteisölähtöisiä ratkaisuja.

8.3 Ennaltaehkäisevä työ ja yhteisöllisyys

Hyvinvointi rakentuu arjessa ja yhteisöissä.

Kehitämme lähipalveluja, jotka tukevat arjen turvallisuutta ja osallisuutta.
Tuemme liikuntaa, kulttuuria ja vapaaehtoistyötä osana terveyden edistämistä.
Rakennamme yhteiskuntaa, jossa yksinäisyys vähenee ja yhteys kasvaa.

9. Aluepolitiikka ja asuminen

9.1 Kaupunkien ja maaseudun tasapainoinen kehitys

Kaikilla alueilla on arvoa ja potentiaalia. Haluamme tasapainoista kehitystä, jossa ei ole ylikeskittyneitä tai unohdettuja alueita.

Tuemme alueellista omavaraisuutta, lähiruokaa ja paikallista tuotantoa.
Kehitämme liikenneyhteyksiä ja digitaalisia palveluja syrjäseuduilla.
Edistämme kuntien ja alueiden omaa päätösvaltaa.

9.2 Kestävä rakentaminen ja kohtuuhintainen asuminen

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja edulliseen kotiin.

Rakennamme ekologisesti kestävästi ja esteettömästi.
Tuemme kohtuuhintaista vuokra-asumista ja asumisoikeusasuntoja.
Torjumme asunnottomuutta ennaltaehkäisevästi ja inhimillisesti.

9.3 Paikallisyhteisöjen tukeminen

Paikallisyhteisöt ovat kestävän yhteiskunnan perusta.

Tuemme kylätoimintaa, yhteisötaloja ja muita yhteisölähtöisiä tiloja.
Annamme tilaa kansalaistoiminnalle ja paikallisille innovaatioille.
Edistämme osallistuvaa budjetointia kunnissa ja kaupungeissa.

9.4 Ravitsemus ja ruokaturva

Hyvinvointi alkaa ravitsemuksesta. Haluamme varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus terveelliseen, eettisesti ja ekologisesti kestävään ruokaan.

Julkisten ravitsemuspalveluiden tulee noudattaa uusimpia ravitsemussuosituksia. Miljoonat suomalaiset käyttävät näitä palveluita päivittäin (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, työpaikkaruokalat, palvelutalot, sairaalat jne.), ja nykyinen tarjonta ei aina vastaa terveyttä edistävää tasoa.
Kuntien tulee aktiivisesti edistää väestön ravitsemusta ikä- ja väestöryhmittäin perustuen alueelliseen tarvearvioon ja terveystietoon.
Tärkein tavoite on kaventaa ravitsemukseen liittyviä hyvinvointi- ja terveyseroja. Terveyttä edistävän, ravitsemussuositukset täyttävän aterian tulee olla kaikkien saatavilla – erityisesti heikoimmassa asemassa olevien.
Ruokapalveluilla on myös tärkeä sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys. Lapsille yhteinen ateriahetki on osa kasvatusta ja ruokakulttuurin omaksumista. Työikäisille se tarjoaa tauon ja sosiaalista kanssakäymistä, ikääntyneille mahdollisuuden virkistykseen ja osallisuuteen.
Myös työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville tulee tarjota taloudellisesti saavutettava mahdollisuus kodin ulkopuoliseen, ravitsemuksellisesti riittävään ja sosiaalisesti merkitykselliseen ateriointiin.
Edistämme kasvispainotteista ruokakulttuuria terveys- ja ympäristösyistä, kuitenkaan ketään syyllistämättä.
Tuemme lähi- ja luomutuotantoa sekä pienviljelijöitä ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi.
Haluamme kehittää koulu- ja laitosruokailua maukkaammaksi ja ravitsemuksellisesti paremmaksi.

10. Turvallisuuspolitiikka

10.1 Rauhan rakentaminen ja kansainvälinen yhteistyö

Suomen ulkopolitiikan on perustuttava ihmisoikeuksiin, kansainväliseen oikeuteen ja rauhan edistämiseen.

Tuemme rauhanvälitystä, konfliktien ehkäisyä ja kansalaisyhteiskunnan roolia rauhantyössä.
Olemme sitoutuneita YK:n ja EU:n arvoihin ja yhteistyöhön.
Edistämme reilua kehityspolitiikkaa ja ilmastovastuullista kansainvälistä yhteistyötä.

10.2 Turvallisuus inhimillisestä näkökulmasta

Turvallisuus on enemmän kuin aseet – se on elämän turvaa arjessa.

Vahvistamme kriisinkestävyyttä, varautumista ja huoltovarmuutta.
Korostamme yhteiskunnallista eheyttä ja luottamusta osana turvallisuutta.
Kehitämme sisäistä turvallisuutta ihmisoikeuslähtöisesti.

10.3 Sotilaallinen maanpuolustus

NATO-jäsenyys on tärkeä osa maanpuolustusta
Euroopan omaa puolustusta on vahvistettava ja EUn jäsenmailla on oltava velvollisuus osallistua sen kustannuksiin, mikäli puolustusmenoihin käytettävä summa, esimerkiksi NATO jäsenyyden myötä, ei ole jo riittävällä tasolla.
Sukupuolineutraali maanpuolustus- ja yhteiskuntapalvelus, jossa kutsuntaprosessissa selvitetään henkilön jo olemassa olevat kyvyt ja toiveet. Aseelliseen toimintaan, ei ihmisiä tulisi pakottaa, sillä kriisiajan tilanteissa, sekä puolustusvoimissa, että muissa julkisen puolen tehtävissä, joista reserviläisiä on puolustusvoimien palvelukseen siirtynyt, riittää tekemistä. Näin kyseinen yhteiskuntapalvelus voisikin olla suuntautunut eri tehtäviin, joissa tarvetta yhteiskunnassamme aina, mutta etenkin kriisiaikoina on, esimerkiksi terveydenhuollossa, kuljetuspuolella, tai muissa tehtävissä, jotka suunnittelussa on mahdollista selvittää, kun soveltuvissa tietokannoissa näkyy, missä pula reserviläisten poistuttua pulaa tulee olemaan.

10.4 Huoltovarmuus ja kyberturvallisuus

Suomen on pyrittävä mahdollisimman energia oma-varaiseksi mm. pienydinvoimaa kehittämälle.
Digitaalinen turvallisuus on osa nykyaikaista kokonaisturvallisuutta.
Kehitämme kansallista kyberturvaa ja kansalaisten osaamista.
Vahvistamme datan suojaa ja järjestelmien luotettavuutta.
Edistämme EU-tason sääntelyä reilun teknologian puolesta.

11. Kansainvälisyys ja globaali vastuu

Avoin Puolue näkee Suomen aktiivisena, rakentavana toimijana maailmassa – rauhan, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistäjänä.

11.1 Ulkopolitiikan periaatteet

Suomen ulkopolitiikan tulee nojata arvoihin ja pragmaattisuuteen. Kannatamme rauhanomaista, yhteistyöhakuista ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa diplomatiaa.

Suomella tulee olla oma ulkopoliittinen ääni myös suurvaltojen välisessä jännitteessä, etenkin rauhan ja kansainvälisen oikeuden puolustajana.
Lähi-Idän tilanteessa, on Suomen asetuttava tukemaan ainoaa mahdollista pysyvän rauhan mallia, ja tunnustettava Palestiinan valtio. Neuvotteluissa tulisi muistaa, että Israel ei itse ole milloinkaan edes tunnustanut omia rajojaan, ja on jopa ottanut haltuunsa Itä-Jerusalemin, joka Juutalaisten itkumuurin lisäksi sisältää Kristittyjen pyhiä paikkoja ja Muslimien kolmanneksi pyhimmän pyhiinvaelluskohteen. Se tulisi jättää YKn valvonnan alaiseksi pyhiinvaelluskohteeksi, jossa Israelin on luovutettava takaisin valtaamansa kiinteistöt. Rauhansopimuksessa olisi toki mahdollista, että osa Israelin valtaamista länsirannan siirtokunnista jätetään Israelin haltuun, mutta korvaus kaikille, joilta Israel on aikojen alusta kiinteistöjä ryöstänyt, on maksettava, osin omistajille, ja osin uudelle Palestiinan valtiolle, jotta jälleenrakennus saataisiin toteutettua.
Kannatamme monenkeskistä yhteistyötä ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n, EU:n ja Etyjin puitteissa.
Tuemme kehityspolitiikkaa, joka tukee paikallisia tarpeita ja vähentää rakenteellista riippuvuutta.
Vastustamme asevarustelun lisäämistä ja haluamme lisätä siviilikriisinhallinnan ja rauhanvälityksen roolia.

11.2 Euroopan unioni

EU on meille tärkeä yhteistyöelin, mutta sitä tulee kehittää läpinäkyvämpään, demokraattisempaan ja kansalaisia paremmin osallistavaan suuntaan.

Kannatamme Ahvenanmaan statuksen muutosta osaksi Suomea ja EUta.

Nykyinen tilanne, jossa verovapaan alkoholin myynti ruotsinlaivoilla edellyttää ylimääräistä pysähdystä Maarianhaminassa, ei ole kenenkään, paitsi sikäläisten varustamoiden etu. Demilitarisointi myös osaltaan hankaloittaa alueen puolustusta. Me Suomalaiset tarvitsemme jopa Ruotsinkielen tutkinnon suorittamista, jotta voisimme pysyvästi sinne asettua, ja saada kotiseutuoikeuden, joka tuo mukanaan äänioikeuden ja oikeuden omistaa esimerkiksi kiinteistöjä.

Tuemme EU:n integraatiota, jossa painotetaan ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja ympäristönsuojelua.
Vaalimme jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta etenkin sosiaali- ja veropolitiikassa. Tämä ei tarkoita EUn sisäisien veroparatiisien mahdollistamista, joka suuntaa verotulot yksityisessä, tai yhteisöverotuksessa maahan, jossa tuotanto- tai yritystoimita ei pääasiallisesti tapahdu. Tästä esimerkkinä Fortum, joka Saksan energiatoimittajana perusti yhtiöitä Irlantiin, ja maksoi veronsa sinne, eikä Suomeen, vain johdon erikoispalkkioiden korottamiseksi, vaikka Uniperin myynnystä syntyneet tappiot, luokkaa 7% BKTstä, lopussa jäivät Suomen veronmaksajien maksettaviksi.
Vaadimme EUssa demokraattista päätöksentekoa, jotta yksittäiset valtiot eivät voi Veto-oikeudella kiristää muulta yhteisöltä etuja tai oikeuksia.
Haluamme kehittää kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta EU:ssa, esimerkiksi kansalaisaloitteiden vahvistamisella ja demokratiaa lisäämällä.
Kannatamme vastuullista talouspolitiikkaa ja EU:n roolia vihreän siirtymän vauhdittajana.
Kannatamme nuorille ilmaisia inter-rail lippuja, jotka mahdollistavat maanosamme kulttuuriin ja monimuotoisuuteen tutustumisen, jo ennen opiskelun alkua, ja kansainvälistä Eures opiskelija- ja työharjoittelijavaihtoa.

11.3 Maahanmuutto ja kotoutuminen

Suomi on nopeasti vanheneva yhteiskunta. Tilastomme osoittavat, että tarvitsemme 45000-65000 maahanmuuttajaa vuodessa.

Meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta nuo luvut täyttyisivät ihmisillä, jotka haluavat toimia uuden monikulttuurisen yhteiskuntamme kehitystä edistämässä.

Englannin kieli kolmanneksi viralliseksi kieleksi koko Suomessa, olisi helpoin tapa saada Suomeen koulutettuja osaajia, jotka voisivat aloittaa tehtävissään osaamallaan kielellä.

Tuemme hallittua ja ennakoitavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka huomioi työvoiman tarpeen, humanitaariset velvoitteet ja inhimilliset tekijät.
Kotoutumista tulee tukea kielikoulutuksella, koulutuksella, työllistymisen mahdollisuuksilla ja kulttuurisella osallisuudella.
Vastustamme rasismia, syrjintää ja segregaatiota – kotoutumisen tulee olla kahdensuuntaista.
Panostamme erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin monikulttuurisissa yhteisöissä.

11.4 Suomen rooli maailmassa

Suomella on mahdollisuus toimia eettisesti, älykkäästi ja omaäänisesti globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Edistämme aktiivisesti kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, digitalisaatiota ja rauhanprosesseja.
Haluamme Suomen olevan tunnettu rehellisyydestään, koulutuksestaan, tasa-arvostaan ja teknologisesta osaamisestaan.
Tuemme kriisialueilta lähtevien auttamista, mutta myös konfliktien ennaltaehkäisyä kehityspolitiikan keinoin. Kehitysavun lisääminen, etenkin tarvittavaa teknologiaa ja tietoa toimittamalla, on tärkeää, kun ilmastonmuutos on vaikuttanut usein niin, että esimerkiksi kastelujärjestemiä, tai energiaratkaisuja tarvitaan, jotta alueeet pysyvät elinvoimaisina.
Rakennamme siltoja, emme muureja – diplomaattinen uskottavuus on voimavara, ei uhka.

12. Kulttuuri ja yhteisöllisyys

12.1 Avoimen kansalaiskulttuurin merkitys

Kansalaisten yhdessä tekemä kulttuuri yhdistää voimakkaasti ihmisiä. Pelkkä esityksen katsominen yhdessä on yhdistävä kokemus, mutta kun esitys suunnitellaan, rakennetaan ja esitetään yhdessä on syntyvä yhteishenki usein paljon voimakkaampi. Avoimessa kansalaiskulttuurissa kuka tahansa voi osallistua, vaikuttaa ja olla osa luovaa yhteisöä. Esityksen katsominen voi yhdistää, mutta yhteisen esityksen tekeminen sitoo vielä vahvemmin.

12.2 Vajaakäytettyjen tilojen avaaminen

Monet julkiset ja yksityiset tilat seisovat tyhjillään iltaisin, viikonloppuisin tai jopa pysyvästi. Näitä voitaisiin hyödyntää avoimessa kansalaistoiminnassa, kuten taiteessa, yhteisöllisissä hankkeissa ja harrastuksissa. Helsinki on Varaamo-sovelluksella vapauttanut mm. kaupungin toimistojen neuvotteluhuoneita kaupunkilaisten varattavaksi. Koulujen tilat ovat yleensä viikonloppuisin ja iltaisin tyhjiä, ja niiden liittäminen sovellukseen on Helsingissä jo pitkällä. Myös kaupallisia tyhjinä olevia tiloja voitaisiin liittää sovellukseen avoimeen ja ilmaiseen kulttuurikäyttöön.

12.3 Osallistava, yhteisöllinen kulttuuri

Avoin puolue arvostaa suuresti kulttuuritapahtumia, jotka ovat avoimia, ilmaisia, osallistavia ja siten vahvasti yhteisöllisinä. Tuemme erityisesti sellaisia tapahtumia, joissa osallistujat itse tekevät taidetta, esiintyvät tai vaikuttavat sisältöön. Tällainen kulttuuri ei tarvitse välttämättä suurta budjettia, vaan tilaa, luottamusta ja mahdollisuuksia. Yhteisöllinen kulttuuri vahvistaa mielenterveyttä, auttaa ehkäisemään yksinäisyyttä ja tekee näkyväksi nekin ihmiset, joita muu yhteiskunta helposti ohittaa.

Yhteenveto

Avoin Puolue haluaa rakentaa yhteiskuntaa, joka perustuu tietoon, ihmisarvoon ja kestävään kehitykseen. Politiikan on palveltava ihmisiä – ei päinvastoin. Etsimme parhaita ratkaisuja, emme ideologioita.

Liity mukaan rakentamaan avointa ja oikeudenmukaista tulevaisuutta.

Avoin Puolue – Tulevaisuus rakennetaan avoimuudella.

Virallinen puolueohjelma hyväksytty puoluekokouksessa 22.5.2025, päivitetty 9.6.2025