Tapani Smått, 40

Avoimen Puolueen varapuheenjohtaja

Yrittäjä, insinööri, Tampere

Olen kotoisin eteläiseltä Pirkanmaalta, nykyisen Akaan alueelta, silloisen Kylmäkosken, pienestä Sontulan kylästä. Ala-asteellani oli n. 30 oppilasta. Ala-asteen jälkeen tie vei Toijalan Lukioon ja sieltä Tampereen Ammattikorkeakouluun ja siitä työelämään. Työ on vienyt minua mukavasti ympäri maailmaa ja olen pyrkinyt täydentämään maailmankuvaani matkustamalla paljon myös vapaa-ajalla. 

 Olen ehdolla kuntavaaleissa 2021 Tampereella, koska haluan enemmän tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Nyt valtuuston kokouksissa usein tutkittu tieto sivuutetaan ja esitetään vain omia täysin perusteettomia väitteitä esimerkiksi siitä, että raitiovaunua ei tulisi rakentaa, koska kuurot jäävät sen alle. Raitiotie-hankkeesta saa ja kuuluu olla montaa mieltä ja keskustelua on käytävä kaikkien tahojen yhdessä, mutta tämän kaltainen paskapuhe ja puskista huutelu ei kertakaikkiaan käy. Ei ainakaan, kun yritetään tehdä mahdollisimman montaa kuntalaista hyödyttäviä ratkaisuja. 

Päätöksenteko

Mikään ratkaisu tai päätös ei koskaan ole kaikille hyödyksi. Parhaalla mahdollisella tavalla toimiva joukkoliikenne saattaa tuntua yksityisautoilua rakastavasta henkilöstä turhalta investoinnilta tai taksiyrittäjä voi pelätä tulevaisuuden toimeentulonsa puolesta, mutta nämä mielipiteet on perusteltava jollain muulla kuin ratikan alle jäävillä kuulovammaisilla.

Kaikissa kaupungin päätöksissä tulisi huomioonottaa kestävä kehitys ja luonnon biodiversiteetin säilyttäminen.

Me elämme keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa. Holoseenikauden tasainen ilmasto on mahdollistanut tämän hetkisen luonnon monimuotoisuuden ja se on johtanut meidänkin lajimme kehitykseen. Voimme edellisistä sukupuuttoaalloista havaita, että suuret nisäkkäät katoavat pallolta ensimmäisten lajien joukossa. Ihminen on iso nisäkäs. Tämä pitäisi olla erittäin selkeä yhtälö ymmärtää. Jos emme tee nyt jotain, me häviämme lajina. Onko se hyvä asia vai ei, riippuu aivan meistä itsestämme. 

Lajina me olemme eläneet sopusoinnussa luonnon kanssa noin 2,5 miljoonaa vuotta. Muutamat hassut vuosisadat olemme järkyttäneet tätä tasapainoa niin rajusti, että se uhkaa meidän omaa olemassaoloamme. Olemmeko niin käsittämättömän tyhmiä, Olemmeko?

Politiikka

 Politiikasta kiinnostuin toden teolla vasta viime aikoina, kun huomasin vanhojen puolueiden vaan kaivavan poteroitaan syvemmiksi ja syvemmiksi ja taistellessaan toisiaan vastaan. Vanhat puolueet ovatkin nykyään lähes kykenemättömiä kansalaisten etujen kannalta tärkeiden muutosten läpivientiin. 

Avoin puolue kiinnosti, koska vanhat puolueet eivät pääse eteenpäin isoissa kysymyksissä puolustaessaan omia paalutettuja linjojaan ja politisoidessaan jokaisen kysymyksen ja pahimmillaan tekemällä niistä täysin typeriä joko/tai kysymyksiä. Esimerkiksi Sotessa, jossa toinen haluaa kieltää jo osittain olemassa olevan yksityisen palvelun tuotannon ja toinen yksityistää kaiken – ja kolmas täysin asiaan kuulumattomasti pitää Suomessa liian monta elinvoimatonta kuntaa. Nämä päätöksen kuuluisi tehdä tiedon pohjalta. Tiedon jonka ammattilaiset laskevat, kuten mitä palveluita tarvitaan minnekin ja millainen väestöpohja on kestävä tietyn palvelun rahoituspohjaksi. Nyt päätöksiä tehdään sillä perusteella haluaako joku omaan kyläänsä oman siltarummun tai oman vanhakantaisen käsityksen, joka ei siis vastaa enää nykytilaa. 

Toinen esimerkki on eutanasia. Suuri osa suomalaisista haluaa, että ihmisellä täytyy olla valta päättää haluaako elää kivun ja kärsimyksen keskellä esimerkiksi terminaalivaiheen syövän tai Parkinsonin taudin loppuvaiheessa. Itselläni on sukurasitteena Alzheimerin tauti, enkä halua kokea isoisoäitini, isoisäni tai isäni kohtaloa viimeisten hetkien osalta ja tuottaa itseni lisäksi täysin tarpeetonta tuskaa myös kaikille läheisilleni. Silti mikään iso puolue ei etene näissä puoluerajat ylittävissä kysymyksissä. Toki lain rajat on oltava mahdollisimman tarkat ja keskustelua on käytävä vielä paljon, esimerkiksi vakavan pysyvän masennuksen tai muiden mielen sairauksien osalta, mutta lain valmistelu olisi aloitettava viipymättä.

Yhteiskunta

 Ihmisten toimintaan valtion tai kunnan tulisi puuttua mahdollisimman vähän ja vain jos se vahingoittaa toisia. 

Vaikka olen yrittäjä, en koe olevani porvari. En ole oikealla enkä vasemmalla. Yrityksissäni yrittäjän ja työntekijän etu on sama asia ja molemmat kunnioittavat toisiaan. Haluaisin siis vain että tehtäisiin tutkittuun tietoon perustuvia rohkeita päätöksiä, kuten siirtyminen perustuloon (hyvin sujuneen kokeilun tulosten pohjalta). Päihdepolitiikan muutokset ja kannabiksen laillistaminen (Colorado, Portugal jne. sekä lähes kaikki tieteellinen tutkimus tukee tätä) ja eutanasialain säätäminen. 

Mitä teen työkseni?

Olen insinööri ja yrittäjä ja työskennellyt muovitekniikan kanssa lähes koko ikäni, se on sukuvika. Yrityksissäni tehdään esimerkiksi muovin kierrätystä sekä lähes kaikkea extruusioprosessiin liittyvää, puhalluskalvosuuttimien kunnostuksista, muovialan koulutukseen ja konsultointiin.

Mitä muuta haluaisit äänestäjien tietävän sinusta?

 Mielestäni yhteiskunta tulee muuttumaan radikaalisti jo lähitulevaisuudessa digitalisaation ottaessa huimia harppauksia, ja monien meille itsestäänselvien, kuten lähes koko kirjanpidon tai monen logistiikka- ja kaupan alan kuin teollisuudenkin töiden siirtyessä keinoälyn hoidettavaksi. 

Ihmisille jää näin ansiotöiltään enemmän aikaa kehittää yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi ja paremmaksi. Haluan olla osaltani mukana tässä muutoksessa

Teen muutoinkin töitä mahdollisimman vähän ja kaiken mahdollisen työn yritän automatisoida niin pitkälle kuin mahdollista. Vietän paljon aikaa lukien, liikkuen ja varsinkin vesillä, joko leijasurfaten tai tyynenä päivänä sähköfoilaillen tai SUPpaillen. 

Koulutan myös kitesurffausta ja myyn alan kamppeita ja tämä laji on suuri osa elämääni, mutta haluan pitää surffitouhun kuitenkin harrastuksena.

Nämä teokset esimerkiksi ovat vaikuttaneet omaan ajatteluuni väkevästi:

• Yuval Harari: “Sapiens ja Homo Deus”
• Rutgen Bergman: “Hyvän historia”
• Robert Reich: “Who we are and how we got here”
• Bill Bryson: “Lyhyt historia lähes kaikesta”
• Branko Milonovic: “Global inequality”
• Christopher Ryan: “Civilized to death”
• Robert Sapolsky: “Primates memoir”
• Adam Rurherfor: “Lyhyt historia meistä kaikista”
• Nathan H Lenz: “Human errors”

Ja viimeisenä Rousseau: “A discourse upon the origins and foundation of the inequality among mankind”, joka luo ainakin itselleni perustan koko tämän ihmisyyden peruskäsitteen hahmottamiselle. 

Kysy lisää vaikka somessa tai nykäise hihasta jos jossain törmätään!

Tapanin Twitter, Instagram ja Facebook