Tervehdys lukijoille! Talvi toi poikkeuksellisen liukkaat kelit viime päiviksi ja sihteerikin on ottanut pingviinikävelyn käyttöön liukastelun välttämiseksi. Toivottavasti tekin olette vaapottaneet pystyssä ja välttyneet pahoilta kaatumisilta. Puolueellamme menee nyt hyvin. Kannattajakorttikeräyksemme saatiin menestyksellä maaliin, ja puolue saatiin Oikeusministeriön päätöksellä rekisteriin juuri ajoissa 1.3. että ehdokkaamme pääsevät vaaleihin!
Avoin puolue on aiemmin henkilöitynyt Petrus Pennaseen, mutta tulevien kunnallisvaalien ehdokaskattauksemme ei suinkaan ole pelkästään hänen varassaan, vaan on kasvanut sangen monipuoliseksi! Puolueen avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja järkevän päätöksenteon arvot ovat jokaisen ehdokkaan ytimessä. Ehdokkaista löytyy vahvoja eri alojen osaajia tietoturva-asiantuntijasta hävikkikukkakaupan perustaneeseen pienyrittäjään. Käy katsomassa, ketä muita asetamme ehdolle Petruksen lisäksi!
Kaupunginvaltuustossa Avoin valtuustoryhmä ei pienuudestaan huolimatta ole ollut vain tilantäyttäjänä, vaan yksi aktiivisimmista toimijoista. Petruksen puheenvuorot ovat aina asiakeskeisiä ja napakoita, eikä yleistä sanahelinää saati muiden valtuutettujen aiheetonta suomimista. Täältä näet, mitä Avoin valtuustoryhmä on tehnyt kuluvalla valtuustokaudella. Helsinkikanava.fi -palvelusta voit katsoa livenä kaupunginvaltuuston kokoukset, sekä löydät videot aiemmista kokouksista.
Viime viikon valtuustokokouksessa oli merkittävänä asiana esillä Avoimen valtuustoryhmän ryhmäaloite Elielinaukion arkkitehtikilpailun täydentämisestä siten, että siihen voisi osallistua uudistettu versio Eliel Saarisen suunnittelemasta Chicago Tribune Towerista (linkki englanniksi), jota ei aikanaan koskaan rakennettu. Tällä hetkellä kilpailun säännöt rajaavat suoraan ulos potentiaalisia ehdotuksia vähentäen olennaisesti kaupunginvaltuuston laillista päätösvaltaa. Ryhmäaloitteen puolesta kokouksessa puhui aloitetta mukana tekemässä ollut liberaalien Amos Ahola. Aloitteen ytimessä oli myös, että kaupunkisuunnittelua ja Helsingin kaupunkia ei sidottaisi arkkitehtikilpailun tiukoilla säännöillä, vaan valtuustolla olisi päätösvalta valita monipuolisesti erilaisista ehdotuksista.
Kun aloitetta käsiteltiin valtuustossa Pennasen tilalle astui aloitteen ideoinut varavaltuutettu Amos Ahola (Lib). Valitettavasti valtuusto tyrmäsi ryhmäaloitteen sekä Aholan palautusehdotuksen. Päällimmäisenä tuli esille, että valtuutetut keskittyivät puheenvuoroissaan siihen, että ko. Saarisen Tribune Tower ei sovi Elielinaukiolle sekä siihen, että aloitteessa haikailtaisi pilvenpiirtäjän perään Helsingin keskustaan. Aholan näppärästä esittelystä huolimatta valtuutetut hieman missasivat varsinaista pointtia, eli arkkitehtikilpailun sääntöjen suitsimista vähemmän rajaaviksi.
Muissa asialistan asioissa mentiin vauhdikkaasti eteenpäin. Kokouksessa hyväksyttiin mm. Laajasalon Koirasaarentien ja Ilomäentien kaavamuutokset. Yliskylän alueella tullaan näkemään täydennysrakentamista tulevan raitiotien varrella. Kokonaisuudessaan uusia kerrosneliöitä tulee n. 60 000, mikä tarkoittaa asuntoja noin 2400 asukkaalle. Uudet suunnitelmat vievät osan olemassa olevista ulkoilu- ja viheralueista, mutta vastaavasti alueelle rakennetaan merkittäviä uusia puistoalueita ja vanhoja kunnostetaan. Laajasalo vihreänä ja luonnonmukaisena kaupunginosana säilyy edelleen. Myös HS uutisoi aiheesta 17.2.
Laajasalo oli esillä myös Aino Acktén huvilaa käsittelevässä asiassa. Huvila on historiallisesti sekä arkkitehtonisesti merkittävä, mutta valitettavan huonokuntoinen ja kallista saneerausta vaativa kohde. Valtuutettu Laisaari (SDP) ajaa aloitteellaan huvilan muuttamista Suomen jännien naisten museoksi. Sinänsä mielenkiintoinen aloite Suomen historian vaikutusvaltaisten tai muuten merkittävien naisten esiintuomiseksi törmäsi valtuustossa moneen muttaan. Suurimpana kohteen vaatima perusteellinen restaurointi sekä siitä aiheutuviin mittaviin kustannuksiin.
Talousarvion toteutumattomia sitovan toiminnan tavoitteita käsittelevässä asiassa Petrus vaati tarkempaa selvitystä syistä, miksi on jääty jälkeen tavoitteista. Asiassa on esitelty luettelomaisesti mahdollisia syitä, mm. asuntotuotantoketjun toimivuudesta aina kaavoitukseen ja tonttien rakennuskelpoiseksi saamisen ongelmiin. Pennanen esitti relevantin kysymyksen tarkemman analyysin tarpeesta – ilman todellisen syyn selvittämistä ongelmaa tuskin voidaan ratkaista. Viime vuonna jäätiin noin 100 000 kerrosneliömetriä asetetusta 400 000 kerrosneliömetrin tavoitteesta. Käytännössä se tarkoittaa noin 3000 asukkaan verran luovuttamatta jääneitä asuntoja. Asuntorakennuksen laahaaminen jäljessä on vakava ongelma asuntotarpeen ollessa suuri. Myös hinta- ja vuokratasojen kasvun hillitsemiseksi asuntoja pitäisi saada tuotettua edes asetettujen tavoitteiden verran.
Valtuustosihteeri
K-P Mesterton