Pelastetaan TAIDE. Pelastetaan TIEDE. Pelastetaan TYÖ.

Olen ehdolla europarlamenttivaaleissa ehdokasnumerolla 165. Ajamiani asioita ovat mm. taiteen ja perustutkimuksen aseman puolustaminen, väestön työkyvystä huolehtiminen, oikeus ja mahdolllisuus työhön, sekä kansalaisyhteiskunnan puolustaminen. Lisäksi kuten suuri osa muistakin ehdokkaista vaadin että meidän on pidettävä ympäristöstämme paljon parempaa huolta. Lisäksi minulle on tärkeitä muutkin Avoimen puolueen ajamat asiat, kuten EU:n laajuinen aborttioikeus ja EU:n pyrkivien turvapaikanhakijoiden hukkumiskuolemien ehkäisy. Näissä asioissa mielipiteeni vastaa puolueen linjaa, joten en näe tarpeelliseksi kirjoittaa niistä sen enempää.

Päätöksenteossa luotan asiantuntijoihin ja tieteelliseen tietoon, mutta päätöksenteossa arvot ovat aina merkittävässä roolissa. Alla kerron arvoistani, tavoitteistani ja niihin liittyvästä ajatusmaailmastani. Lisää tietoa löytyy mm. YLE:n, Sanoman, MTV3:n, Keskisuomalaisen ja Nuorten vaalikoneista. Linkit vievät suoraan vaalikoneisiin antamiin vastauksiini.

Koska en ole aktiivinen varsinaisessa sosiaalisessa mediassa, niin mielipiteitäni ei sieltä pääse lukemaan. Sen olen melko ahkerasti kommentoinut Helsingin Sanomien artikkeleita omalla nimelläni hs.fi:ssä. Näitä ajatuksiani voi lukea kirjoitus- ja kommenttisivultani.

Tutkija, metsänhoitaja, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsinki, 43 vuotta

Olen Espoosta kotoisin oleva Helsingin Pohjois-Haagassa asuva mieshenkilö. Hahmotan laajoja kokonaisuuksia, ratkon mielelläni ongelmia ja katson opportunisesti tulevaisuuteen. Työkseni tutkin metsien toimintaa, väitöskirjani tein havumetsien ravinnekierrosta ja metsän ja ilmakehän välisestä vuorovaikutuksesta, joka käsitteli mm. metsien typpinieluja. Tutkimuksen lisäksi olen työskennellyt tieteen ja taiteen rajapinnalla. Tiede ja taide ovat näkemykseni mukaan maailman ymmärryksen vastakkaiset mutta kuitenkin läheiset toimintatavat: Tieteen avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin, joita taide herättää kysymään.

Harrastan mm. valokuvausta ja politiikkaa. Luonto on minulle rakas, henkilökohtaisesti erityisesti Saimaan saaret. Politiikassa on parasta että saa sanoa mielipiteensä, vaikka kukaan ei sitä ole kysynyt.

Euroopan vahvuustekijät

Suomen ja Euroopan on pidettävä kiinni vahvuustekijöistään. Tarvitsemme vahvaa demokratiaa, kykenevää työvoimaa ja osaamista. Oikeistopopulismi on uhka demokratialle, ja heikko/olematon kansalaisyhteiskunta on osasyy esimerkiksi Venäjän aggressiolle. Pitkällä aikavälillä meidän on kyettävä myös tuottamaan uutta tietoa ja osaamista, ei riitä että seuraamme perässä mitä muualla tehdään.

Maailma on täynnä halpatyövoimalla tehtyjä kopioita ja halpaa demokratiaa. Eurooppalaisina meidän on pidettävä kiinni laadusta eikä tingittävä siitä varsinkaan päätöksenteossa.

Oikeus työhön

Hyvinvointimme perustuu myös työhön. Työtä tekemällä ihminen pystyy elättämään itsensä. Lisäksi valtio saa tuloja tuloveron ja muiden verojen kautta. Yhteiskunnan näkökulmasta isoin vaikutus on työn vaikutuksella reaalitalouteen. Tämä tarkoittaa asioita mitä työ rahan ohella tuottaa. Se voi olla esimerkiksi ruokaa, logistiikkaa, turvallisuutta, terveyttä, toisita huolehtimista, tietoa tai infrastruktuuria. Työllä on myös positiivinen vaikutus mielenterveyteen ja se antaa ihmisille mahdollisuuden olla hyödyllinen osa yhteiskuntaa. Tehdyn työn tuottavuuden lyhytaikainen maksimointi ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan asialliset työolot ja työterveys ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän tärkeitä asioita. Niihin investoimalla pystymme lisäämään paitsi ihmisten hyvinvointia, myös työn tuottavuutta. Samalla työurien pituus kasvaa ja sairausloman tarve pienenee. Meidän tulee EU:n laajuisesti kannustaa ja vaatia hyviä työolosuhteita ja terveydenhuoltoa. Toisaalta toimiva terveydenhuolto ei saa olla vain työsskäyvien etuoikeus.

Osa-aikatyö on hallituksen lakimuutosten myötä tehty kannattamattomaksi. Ajan koko EU:n perustuloa tai sen kaltaista järjestelmää, jossa työn tekeminen on aina taloudellisesti kannattavaa, ja jossa töihin en patisteta byrokratialla, vaan aidosti auttamalla työttömiä heille räätälöidyillä palveluilla. Perustulon kustannukset voidaan kattaa veroprogressiota kasvattamalla ja byrokratian vähenemisellä. Lisäksi EU:ssa pitäisi kaikilla olla oikeus saada palvelu, jossa selvitetään työkyvyn esteenä olevat asiat, sekä tarjotaan niihin apua. Myös turvapaikanhakijoiden olisi tärkeää päästä heti tekemään töitä ja alkaa integroitua yhteiskuntaan.

Terveys ja toimintakyky

Kaikki mitä teemme perustuu toimintakykyyn, joka on täysin riippuvainen terveydestämme. Sivistyksen ja osaamisen lisäksi tarvitsemme työkykyistä väestöä. Säästöt terveydenhuollosta ovat säästöjä ihmisten kyvystä tehdä työtä. Lyhyellä tähtäimellä tällä tavalla voidaan tasapainottaa taloutta, mutta kustannukset tulevat eteen tulevaisuudessa moninkertaisesti. Säästämällä terveyspalveluita otamme terveysvelkaa, joka tulee jälkipolviemme maksettavaksi. Terveet ihmiset jaksavat käydä töissä eläkeiässäkin, ainakin muutaman päivän viikossa. Tällä on valtava merkitys huoltosuhteellemme ja voimme toteuttaa sen ilman että kenenkään eläkeikää täytyy pakolla nostaa. Tarvitsemme ylipäätään inhimillisempää työelämää, jossa sekä työnantajat että työntekijät ovat valmiita joustamaan tarvittaessa.

Jokaiselle joka haluaa tulisi olla mahdollisuus tehdä työtä. Tällä hetkellä työnsaanti on erittäin haastavaa suurimmalle osalle niistä, jotka eivät jo ole työelämässä. Muuttunut työelämä korostuu erityisesti yli 50-vuotiaiden, maahanmuuttajataustaisten ja muiden vähemmistöjen kuten romanien työnsaannin vaikeutena. Terveyden aiheuttamat haasteet ovat osatekijänä monen työttömyydelle ja työttömien terveyteen täytyy kiinnittää erityisen paljon huomiota. Yhteiskunta on epäonnistunut jokaisen pitkäaikaistyöttömän kohdalla. Tämän takia yhteiskuntasysteemi sellaisena kuin se nyt on ei voi auttaa ihmisiä nousemaan työttömyyskuopasta. Sen sijaan meidän täytyy kohdata ihmiset ihmisyksilöinä ja muokata palvelut heidän tarpeisiinsa sopiviksi.

Taide, tiede ja kansalaisyhteiskunta

Taide herättää kysymyksiä, tiede antaa vastauksia. Ilman kansalaisyhteiskuntaa Eurooppa ei ole Eurooppa. Koulutus ja sivistys on paras puolustus informaatiosodankäynnissä, jonka tarkoitus on hajottaa yhteiskuntamme sisältäpäin. Perustutkimus on yliopistoissa opetuksen perusta, ja sillä on suora vaikutus sivistykseen ja kansalaisyhteiskunnan toimivuuteen. Ennen kaikkea tarvitsemme lupaa ja rohkeutta kysyä. Sitä taide ruokkii. Tieteen avulla saamme vastauksia.

Taiteen ja tieteen asema on turvattava koko EU:ssa, sillä ne ovat kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä.

Perustutkimus vaatii kärsivällistä rahoitusta

Eurooppa on monessa asiassa tiennäyttäjiä. Tieto ja koulutus ovat yksi tärkeimmistä kilpailueduistamme. Tarvitsemme vahvaa perustutkimusta, jotta voimme olla kilpailukykyisiä tulevaisuudessakin. Opetus esimerkiksi yliopistoissa perustuu suoraan perustutkimukseen, joten tutkimustieto siirtyy myös esim. työelämään.

Viimeisen n. 20 vuoden aikana tutkimusrahoituksen tärkeimmäksi kriteeriksi on noussut sen vaikuttavuus. Kokemukseni mukaan tämä johtuu yleisestä ilmapiirin muutoksesta, johon syynä on ennen kaikkea tutkimusrahoituksen niukka saatavuus. Ulkoinen arviointi siitä mitä kannattaa tutkia tuottaa tietoa joka on nopeasti hyödynnettävissä. Jos tutkijat tutkisivat asioita jotka he kokevat tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi, saisimme tuotettua enemmän ja pidemmällä aikavälillä relevantimpaa tietoa.

Vaikuttavuuden korostaminen tutkimusrahoituksessa ei pelkästään vähennä tutkimuksen tuottavuutta, vaan uhkaa myös tutkimuksen riippumattomuutta rajoittamalla sitä mitä käytännössä on mahdollista tutkia. Tilannetta voisi verrata siihen että media saisi uutisoida vapaasti, mutta toimittajille maksettaisiin palkkaa vain uutisista jotka käsittelevät määrättyjä aiheita. Nykyisellään epäonnistunut riskinotto jo yhdessä tutkimusprojektissa voi katkaista tutkijanuran. Seurauksena on tutkimus, joka lähinnä vain vahvistaa nykysiä näkemyksiä, sen sijaan että silloin tällöin tulisi tieteellisiä läpimurtoja. Kannatan perustutkimuksen rahoituksen lisäämistä tai ainakin turvaamista, jotta tutkijoiden uskaltaisivat tutkia sitä minkä kokevat tärkeäksi sen sijaan että tutkivat sitä mihin ylipäätään on mahdollista saada rahoitusta.

Tällä hetkellä tutkijoita kohdellaan Suomessa ja Euroopassa kerrassaan huonosti. Vakinaisia tutkijan työsuhteita esim. Suomen yliopistossa on tarjolla oikeastaan vain niille, jotka pääsevät professorin uraputkeen (tenure track). Ongelmana on ns. aivovuoto (brain drain), jossa huippuosaajat muuttavat Suomesta muihin EU-maihin ja EU-maista esim. Yhdysvaltoihin työn perässä. Päinvastoin, meidän tulisi houkutella asiantuntijoita EU:n ja Suomeen. Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen, jossa aito perustutkimus nähdään hyvinvointimme tukipilarina, eikä kulueränä. Perustutkimuksen merkitys pitäisi saada iskostettua päätöksentekoelimiin, etenkin EU:ssa ja olen itse tutkijana takuuvarmasti valmis taistelemaan tämän asian puolesta.

Ympäristö

On sanomattakin selvää että meidän tulee pitää parempaa huolta ympäristöstämme. Hyvinvointimme rakentuu luonnonympäristön päälle (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekosysteemipalvelut).  Raha on lähes aina mennyt ympäristön edelle, joten nyt on ympäristön syytä mennä rahan edelle. Kannatan modulaarisen pienydinvoiman rakentamista, kaikki esteet sen edestä on kaadettava pois. Emme kuitenkaan voi ummistaa silmiämme ydinjätteelle. Mielestäni on parempi varastoida ydinjäte satojen metrien syvyyteen Suomen stabiiliin kallioperään, kuin pitää varastot maan päällä. Sijoittamalla ulkomaista ydinjätettä kallioperäämme kannamme globaalia vastuutamme ja samalla tienaamme kymmeniä tai satoja miljardeja euroja. Tässäkin asiassa lainsäädännön esteet on raivattava pois tieltä. EU on paikka joissa näihin asioihin voi vaikuttaa.

Keskustelu EU:n jäsenvaltioiden metsien käytöstä on pitkälti keskustelua vallasta, sillä ilmastotavoitteiden vuoksi meidän on käytännössä pakko vähentää hakkuita joka tapauksessa. Sopiva hakkutaso voisi olla esim. paluu 15 vuotta taakse, eli vuoden 2009 tasoon. Hakkuiden vähenemisellä tulee olemaan jonkin verran merkitystä esim. metsäkoneyrittäjille, mutta toisaalta luonnon ennallistaminen tulee työllistämään tuhansia ihmisiä ja  metsänomistajien halukkuus monimuotoisempaan metsienhoitoon lisää myös mahdollisuuksia.

EU:n asetukset eivät myöskään tule olennaisesti muuttamaan metsänomistajien oikeuksia. Kansallisen tason tavoitteiden saavuttamiseksi löytyy runsaasti metsänomistajia, jotka mielellään tarjoavat maataan suojeluun ja ennallistamiseen. Metsiään perinteiseen tyyliin käyttävien toimintaan asetukset eivät olennaisesti vaikuta. Metsätaloutemme on täysin riippuvaista viennistä, ja siinä tiedostavien Suomen ulkopuolella asuvien kuluttajien rooli kasvaa entisestään. Tähän vaikuttaa maineemme, ja olisi surkeaa jos Suomi Euroopan metsäisimpänä maana olisi jarruttamassa metsien kestävää käyttöä.

Minua voi äänestää Europarlamenttivaaleissa numerolla 165.

Olen sosiaalisessa mediassa, joskaan en kovin aktiivisesti:
X (Twitter): @pannukorhonen
Facebook: @JanneFJKorhonen
hs.fi kommentteja kootusti: Jannen kirjoituksia