Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 4.11. päästiin jo pariin otteeseen pöydättyjen asioiden pariin. Erityiskiinnostus ryhmämme kannalta oli luonnollisesti Petruksen omissa aloitteissa petoeläinten pesimisen tukemisesta ja viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistämisessä korttelipihoilla. Esillä oli myös mm. Apotti järjestelmän lisärahoitus, viherkertoimen lisääminen kaupungissa sekä Laajasalon ratikka ja –varikko.
Kokouksen aluksi käsiteltiin kyselytunnin asioita, joista yksi oli Eva Biaudetin huoli koronan vaikutuksista nuoriin ja heidän jaksamiseen. Huoli syrjäytymisestä on aiheellinen harrastustoimintojen pienenemisen ja sosiaalisten kontaktien vähenemisen vuoksi. Sosiaalisen median alustat toki kompensoi jossain määrin fyysisen läsnäolon puutetta, mutta ei kuitenkaan korvaa sitä. Joillekin kanssakäymisen siirtyminen entistä enemmän someen voi olla kuormittavaa. Helsinki voisi auttaa asiaa ohjeistamalla vanhempia rohkaisemaan nuoria tapaamaan toisiaan ulkotiloissa ja siirtämään ennen sisällä tehtyjä asioita ulos, missä tartuntariski on olennaisesti pienempi. Lisäksi esimerkiksi etäyhteyden avulla toteutettavat jumpat ja joogat olisi mainio keino kompensoida väheneviä harrastusmahdollisuuksia. Petruksen puheenvuoro Biaudetin esittämään kysymykseen tässä.
Keskustelu Apotti-järjestelmän lisärahoituksesta oli ristiriitaista valtuutettujen kesken. Järjen äänitorvemme Petrus toi esille mm. huonoja käyttäjäkokemuksia, järjestelmän jälkeenjääneisyyden ja lähes varman lisärahoituksen tarpeen tulevaisuudessa. Tässä Petruksen kanta tarkemmin. Puheenvuorossa esitettyä järjestelmän kritisointia ja vaihtoa modernimpaan pidettiin valtuustossa jopa ”lähes rikollisena”, mikä kuvaa suurten ryhmien sitoutuneisuutta satojen miljoonien Apotti-investointiin sen ongelmista huolimatta.
Petruksen pienpetoaloitteen ollessa kokonaisvaltaisesti kannatettava, keskustelu jäi minimiin ja asia etenee ehdotuksen mukaisesti kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston käsittelyyn. Helsingin Uutiset nosti pienpetoaloitteen esiin jo viime kevään artikkelissaan.
Pennasen yhteistyössä Atte Harjanteen kanssa tekemä aloite viihtyvyyden, terveyden ja yhteisöllisyyden edistämisestä korttelipihoilla ja Harjanteen jatkoehdotus hyväksyttiin valtuustossa iloisesti äänin 63-1, 18 tyhjää. Konkreettiset ja verrattain helposti toteutettavat toimet kaupunkilaisten viihtyvyyden lisäämiseksi ovat kaivattuja. Petruksen aloite on oiva esimerkki, kuinka myös pienemmillä ratkaisuilla voidaan edistää hyvää. Korttelipihahanketta on ensiksi tarkoitus pilotoida kiinnostuneiden taloyhtiöiden kesken ja saatujen kokemusten mukaan toimia on tarkoitus kehittää. Aloitteen myötä on mahdollista edistää viihtyvyyden lisäksi esimerkiksi jätehuollon tehokkuutta keskittämisen kautta. Helsingin uutiset kirjoitti aiheesta jo 13.8.2020 ja Petruksen tarkemmat perustelut löytyvät hänen puheenvuorostaan.
Atte Harjanteen yhteistyössä Petruksen kanssa tekemä aloite viherkertoimen lisäämiseksi kaupungissa sekä korttelipihahanke tukevat toisiaan mainiosti. Käytännössä viherkerroin tarkoittaa urbaanin alueen vehreyden lisäämistä eri keinoin. Yksi esimerkki kuultiin viime kerralla nuorten aloitteissa mukana olleessa ehdotuksessa viherpenkkien käyttöönotosta Helsingissä. Keskiviikon kokouksessa viherkerroinaloite ja siihen liittyvä Pennasen jatkoehdotus hyväksyttiin kirkkaasti 63 puoltoäänellä – äänestystulos alla. Tässä Petruksen kannanotto keskiviikolta.
Laajasaloon Kruunusiltojen kautta suunniteltu raitiolinja ja Reposalmentien varteen aiottu raitiovaunuvarikko sai valtuutetut käyttämään puheenvuoroja ahkerasti. Konsensusta ei varsinaisesti löytynyt asian ollessa varsin monitahoinen. Laajasalolaisten huoli metsien ja ulkoilualueiden, erityisesti uimarannan, säilymisestä on ymmärrettävä. On kuitenkin syytä huomioida, että ulkoilu- ja metsäalueiden pieneneminen on pyritty minimoimaan. On totta, että kaistale metsää häviää Reposalmentien maastosta, mutta tärkeimmät Laajasalon ulkoilualueet säilyy, samoin metsät. Uimarannan alue kehittyy ja palvelut tulevat paranemaan. Asian käsittely jatkuu tulevaisuudessa niin valtuustossa kuin mediassa.
Kokouksen viimeisen käsiteltiin Paavo Arhinmäen aloite Kontulan asukkaiden kokoontumistilojen parantamisen selvittämisestä. Aloite on kaikinpuolin mainio ja kannatettava, mutta tämän ei tarvitsisi rajoittua vain Kontulaan, vaan vastaavia maksuttomia kokoontumistiloja tarvittaisi muihinkin kaupunginosiin. Petrus toi puheenvuorossaan jälleen esiin jo pidemmän ajan projektina olleen Varaamo-järjestelmän hyödyntämisen. Käytännössä Varaamo-järjestelmään liitettäisiiin vajaakäytössä olevia tiloja epäkaupalliseen käyttöön kaupungin asukkaiden kohtaamispaikoiksi. Kaupungin koulujen tilojen liittäminen Varaamoon on jo työn alla, mutta projektin mittavuudesta johtuen pitkäaikainen, koko valtuustokauden kestävä hanke. Vaadittavat systeemit ovat jo olemassa, mutta varsinainen toteutus on vielä kesken. Toteutuessaan asukkaat voivat varata kulloinkin saatavilla olevista tiloista itselleen sopivan kännykkäsovelluksen kautta, jossa hyödynnetään vahvaa tunnistautumista. Ulko-oven saa varauksen tehtyään auki viemällä kännykän lukon viereen. Tämä ratkaisu olisi joustava ja tehostaisi olennaisesti jo olemassa olevien tilojen käyttöä sekä vähentäisi uusien rakennusten tarvetta ja täten säästäisi resursseja muualle.
Seuraava kaupunginvaltuuston kokous onkin jo tämän viikon keskiviikkona 11.11. Blogissa taas ensi viikolla raporttia kokouksen annista.
Valtuustosihteeri
K-P Mesterton