Jouni Tuovinen, 44-vuotias koodaaja-pienyrittäjä sekä perheellinen Helsingistä

Äänestä numerolla 52 (Helsinki)

Erityisosaaminen: ICT, tekoäly, kryptot, IoT
Koulutus: datanomi

Vaaliteemat

Perustulo

Tekoäly tulee ja vie meidän työpaikat! Ja hyvä niin. Tänä päivänä kaikki meistä elää paremmin kuin kuninkaat 200 vuotta sitten. Ja tästä on kiittäminen teknistä edistymistä. Kun ihmisen ei tarvitse toistaa rutiininomaista työtehtävää päivästä toiseen, pystyy ihminen keskittymään siihen missä me oikeasti ollaan hyviä; luomaan uutta. Innovoimaan.

Mutta yhteiskunnan tulee olla tähän valmis. Valmis siihen että 10-20 vuoden päästä ihmiset tekee töitä ehkä kaksikymmentä tuntia viikossa. Tai jopa vähemmän. Koska tekoäly tekee rutiinitehtäviä uupumattomasti yritysten menestyksen eteen. Tällainen uupumaton työntekijä luo yritykselle menestystä, ja se näkyy myös verotuloissa. Tulevaisuudessa yhä isompi osa verotuloista tulee koneiden tekemästä työstä, ja yhä vähemmän verotuloja tulee ihmisten tekemästä työstä.

Perustulo ratkaisee tämän ongelman. Kun kaikilla on taattu tulo joka kuukausi, ihminen voi tehdä sitä missä on hyvä ja mistä itse nauttii. Olkoon se sitten marjanpoiminta, maalaus, tai vaikka pitkään mielessä muhineen innovaation edelleen kehittely. Elintaso kasvaa, mutta vain jos jaamme teknologisen kehityksen tuoman hyödyn reilusti ja tasapuolisesti.

Kuten perustulo tekee. Kustannustehokkaammin kuin nykyinen epäarvoistava etuisuuksien hakeminen.

Perustuloa pitää alkaa edistämään poliittisesti nyt heti. Poliittiset rattaat pyörii hitaasti, ja jos siirrämme tämän väistämättömän kehityksen huomioimisen “myöhemmäksi”, on meillä käsillä pienimuotoinen katastrofi. Talvi yllätti autoilijat. Ja tekninen edistys yllättää poliitikot (etenkin ne poliitikot jotka eivät suostu katsomaan tulevaisuuteen vaan elävät nykyisyydessä, tai pahimmillaan jopa menneisyydessä).

Pienydinvoima

Pienydinvoimaa on ollut ihmiskunnan käytössä jo vuodesta 1946 lähtien. Ensimmäinen ydinkäyttöinen sukellusvene, USS Nautilus näki tuolloin päivänvalon.

Meidän kokemukset pienydinvoimasta ovat siis erittäin kattavat, ja nykyisin pienydinvoiman turvallisuus, tehokkuus, ja kustannustehokkuus on ihan omaa luokkaansa. Pienydinvoima on päästötön ratkaisu etenkin kaukolämmön tuotantoon. Ei ole mitään järkeä lapioida koksia uuniin että kaupunki pysyisi lämpimänä kun saman voi tehdä lähes 100% automatisoidusti ja ilman päästöjä pienydinvoimalla.

Kuten mainitsin niin poliittiset rattaat pyörii hitaasti. Pienydinvoimalle pitää heti välittömästi luoda lakikehys jonka myötä tätä ratkaisua voidaan lähteä käyttämään. Riippuvuus Venäjän fossiilisesta hiilestä ja maakaasusta osoitti että hiili ja maakaasu kuuluu historiaan. Tarvitaan muita menetelmiä. Ja tähän pienydinvoima on täydellinen ratkaisu.

Ollaan siis pioneereja pienydinvoimassa. Kehitetään ratkaisuja joka toimii, ja jota voidaan hyvillä mielin myydä myös maailmalle. Aiheutetaan Suomen valtion kirstulle vaihteeksi positiivinen tulon virta!

Digitalisaatio

Digitalisaatio on tärkeä askel myös Suomessa. Digitalisoidut palvelut on kustannustehokkaampia, ympäristöystävällisempiä, ja saavutettavampia kuin kivijalkaan sidotut palvelut.

Vaikka Suomessa on saatu digitalisaation hankintoihin jo jotain rotia, on edelleen enemmän sääntö kuin poikkeus tilanne jossa projekti maksaa miljoonan, ja todelliset kustannukset on kaksi miljoonaa. Vuonna 2021 budjetoitiin 250 miljoonaa euroa digitalisointihankkeisiin. Tuolla rahalla yritystoiminnassa odotusarvo olisi 200 – 400 miljoonaa riviä koodia. Eli 1 250 – 5 000 täysiveristä, ammattilaisvoimin toteutettua projektia. Mutta valtion digitalisointihankkeissa tuolla rahalla ei päästä näin massiivisiin koodi- ja projektimääriin vaan rahaa palaa kaikkeen ylimääräiseen.

Jo 10% tehostus digitalisointihankkeissa vastaisi summaa jonka eduskuntatalo käyttää vuodessa. Ja ICT-alan asiantuntijana voin taata että mahdollisuus tehostamiseen löytyy kunhan on vain ymmärrystä alan lainalaisuuksista.

Suomi tarvitsee digiministerin. Ministerin jolla on ymmärrystä ICT:stä ja jolla on alan parhaimmat asiantuntijat apuna digitalisaation ja ICT:n tehostamisessa. Valtio tarvitsee digitalisaatiota. Mutta valtion ei tarvitse käyttää rahaa enemmän kuin on tarpeen vain koska suunnittelu tai toteutus ei ollutkaan riittävä.