Ensimmäinen askel Suomen varusmiespalveluksen kohtuullistamiseksi – “päivärahan” nosto korkeammaksi kuin toimeentulotuki?

Nykyisellään Suomen varusmiespalveluksesta saa päivärahaa ensimmäiseltä 165 päivältä vain 5,10 euroa päivässä. Perusturva, eli niin sanottu viimesijainen tuki tai sosiaaliturva, on lähtökohtaisesti tätä korkeampi: noin 500 euroa kuukaudessa eli 16 euroa päivässä vuokran, terveyskeskusmaksujen ja tiettyjen laskujen lisäksi. Eikö tämä päivärahan määrä ole täysin kohtuuton? Ei kuulosta järkevältä, että tekemättä mitään saa valtiolta enemmän rahaa kuin suorittamalla asepalveluksen. Asepalvelusta suorittava ei ole oikeutettu anomaan sosiaaliturvaa edes päivärahan ja perusturvan erotuksen vertaa [1].

Ensiaskel tasa-arvoisen asevelvollisuuden takiakin olisi hyvä nostaa “päivärahaa” palkkaa kohtuulliseksi. Tällä hetkellä päivärahan määrä on noin 150 euroa kuukaudessa.

Ehdottaisin varusmiespalveluksesta saatavaan päivärahaan huimaa nostoa. Kohtuullinen summa olisi mielestäni lähellä 1000–1500 euron luokkaa. Tällainen menetelmä löytyy jo Tanskasta. Tanskassa varusmiespalveluksesta saa yli 1000 euroa kuussa. Tästä myös positiivisena seurauksena saataisiin lisää naisiakin varusmiespalvelukseen ja jopa kokonaan vapaaehtoiseksi kunhan “porkkana” palkka on tarpeeksi korkea.

Suomessa on kyselytutkimusten mukaan korkea maanpuolustustahto [2], joten täysin vapaaehtoinen maanpuolustus olisi mahdollinen tämän porkkanan avulla. Vuonna 2020 kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään niin suomalaisten on puolustettava aseellisesti. Miehistä näin ajattelee 78 % ja naisista 58 %.

Hinta-arviokin tälle toteutukselle ei olisi mahdoton valtion budjetilla. Laskukaava olisi seuraavanlainen:

Varusmiespalveluksen suorittajien määrä * keskimääräinen palvelusaika * (kuukausipalkka – kuukausittainen päiväraha)

1.  Varusmiespalvelukseen astuu vuosittain noin 20000 nuorta aikuista [3]
2.  Palvelusaika on joko 165, 255 tai 347. Keskimääräinen palvelusaika on noin 9 kk yhdeltä varusmieheltä [4]
3. Ehdotettu kuukausipalkka 1000-1500€
4. Päiväraha kuukaudessa noin 150€

Lasketaan sitten paljonko tämä toisi lisäkustannuksia maanpuolustukseen:

1000€:n palkalla kulut nousisivat: 20000 * 9kk * (1000€ – 150€) =  153 miljoonaa €

1500€:n palkalla kulut nousisivat: 20000 * 9kk * (1500€ – 150€) =  243 miljoonaa €

Vuonna 2020 puolustusvoimien vuosittainen budjetti on 1,27 prosenttia bruttokansantuotteesta [5], joka on euroissa noin 3,1 miljardia euroa. Joten tämä 150-250 miljoonan euron lisäys ei olisi iso korotus.

Tämä ei todellakaan olisi paha summa hyötyihin nähden. Varusmiehet olisivat halukkaampia palvelemaan ja siten sinne saataisiin ne ihmiset, joilla on oikeasti motivaatiota puolustaa maata. Parhaimmassa tapauksessa voitaisiin kokonaan muuttaa varusmiespalvelus vapaaehtoiseksi, kunhan porkkana on tarpeeksi suuri.

Kirjoittaja: Noora Poranen, opiskelija

Lähteet

[1] Kela: Sotilasavustus.

https://findikaattori.fi/fi/77

[2] https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/30644552-7f03-4b42-9faa-5c8609033853

[3] https://www.defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf

[4] https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustushallinnon_voimavarat/talous/puolustusmenojen_osuus_bruttokansantuotteesta

Avoimen puolueen kommentit

Avoin puolue kannattaa yhdenvertaisuutta ja kutsuntojen uudistamista tasa-arvoisemmaksi. Uudistukset eivät kuitenkaan saa heikentää maanpuolustusta. Valtionhallinto joutuu tekemään lähiaikoina jälleen priorisointeja, kun talous vähintään yskii. Mihin on varaa?

Asepalvelukseen liittyy monia kysymyksiä. Tällä hetkellä siviilipalveluksen kesto on asepalvelusta pidempi ja siitä maksettava päiväraha sama – onko oikeudenmukaista, että opintojen viivästyminen ja ansiotulon menetys koskee vai yhtä sukupuolta?

Vuonna 2010-tehdyssä selvityksessä kannatettiin asepalveluksen pitämistä nykyisenlaisena kustannuspaineista huolimatta. Palkka-armeijaa pidettiin huomattavasti kalliimpana vaihtoehtona. Kutsuntojen muuttamisen koettiin vaarantavan asepalveluksen kokemisen velvollisuutena. ” Valikoiva asevelvollisuus johtaisi siihen, ettei asevelvollisuutta koettaisi enää velvollisuudeksi”, raportissa todetaan.

Vuonna 2018 julkaistussa Kansalaispalvelus kokonaisturvallisuuden tueksi -selvityksessä mietittiin vaihtoehtoa, jossa koko ikäluokalle tarjottaisiin vaihtoehdot valita asepalveluksen, kokonaisturvallisuuden haasteisiin valmentavan varatutumiskoulutuksen ja veron maksamisen välillä. Asepalveluksen tai varatumiskoulutuksen käyville tarjottaisiin verovähennystä tiettyyn ikään saakka.

Toisaalla palkka-armeijaa on pidetty nykytilanteessa kustannusvaikuttavampana kuin yleisiä kutsuntoja. Näin on todennut esimerkiksi taloustieteilijä Milton Friedman.