Nuoret kaupunkilaiset syrjäytymistä ja kiusaaamista vastaan

Katso puheenvuoro Helsinki-kanavalla

Valtuuston viime kokouksessa 21.4. oli käsiteltävänä nuorten aloitteita. On ilo huomata, että kaupungissamme on ajattelevia, fiksuja ja kiinnostuneita nuoria, joiden aloitteista huokui into yhteiseen hyvään. Moni aloitteista oli perusteellisesti mietitty ja niihin littyviä asioita selvitetty. Tarve nuorten erilaisille hengailu paikoille skeittipuistoista katettuihin ulkotiloihin piknik-pöytineen, koulukiusaamiseen puuttuminen ja koulupsykologien akuutti vaje sekä kierrätyksen ja katuroskakoriverkoston kehittäminen nousivat erityisesti esille. Myös puistojen ja muiden yleisten viheralueiden viihtyvyyden ja käytettävyyden lasku valkoposkihanhien vuoksi herätti huolta.

Avoin valtuustoryhmä kokoontui ennen varsinaista kaupunginvaltuuston kokousta keskustelemaan päivän aiheista. Jokainen Avoimen valtuustoryhmän kokous livestreamataan suorana eri kanavilla. Viimeisimmän kokouksen näet tästä. Seuraava suora lähetys on keskiviikkona 5.5. klo 17. Kaupungin valtuuston varsinaisen kokouksen voit seurata heti perään suorana klo 18 Helsinki kanavalta.

Viikkiin ja Munkkiniemeen pyydettiin alueita yleiseen hengailuun ja skeittipuistolle. Helsinki on viime vuosina kehittynyt upeasti juuri skeittipuistojen osalta. Niitä löytyy jo useammasta paikasta ympäri kaupungin, mutta luonnollisesti lisää tarvitaan myös kauempana kuin keskustan läheisyydessä. Skeittipuistoa voisi ajatella laajempana kokonaisuutena, jolloin alueeseen kuuluisi pieni parkour-alue ja pieni tekonurmi jalkapallon ja muiden pallopelien pienpeleille sekä pieni koriskenttä. Kaikenlainen liikunnallisuuden ja terveiden harrastusten edistäminen on ehdottomasti toteutuksen mahdollisuuksien selvityksen arvoista. Valtuutettumme Petrus esitti puheenvuorossaan jo pitkään ajamamme asian Varaamo-järjestelmään lisättävistä tyhjillään olevista tiloista, kuten koulujen ja muiden kaupungin rakennusten tilojen varaamisesta nuorten ja muiden kaupunkilaisten käyttöön esimerkiksi ilta-aikaan, kun tiloissa ei ole muuta käyttöä. Ihmisten epäkaupallinen ja päihteetön kohtaaminen sekä kulttuurin luominen yhdessä on tehokas tapa vähentää yksinäisyyttä, ahdistusta ja mielenterveysongelmia. Pennasen aloite koulujen tilojen liittämisestä Varaamo järjestelmään on jo hyväksytty ja sen käytännön toteutus on käynnissä toimialojen välisenä yhteistyönä. Kankarepuiston koulu Jakomäessä tulee olemaan ensimmäinen kokeilukoulu ja tulosten perusteella järjestelmää laajennetaan kaupungin muihin kouluihin.

Koulukiusaaminen on ollut viime aikoina kovasti esille eri medioissa. Kiusaaminen on vakava asia, johon täytyy puuttua kaikin mahdollisin järkevin keinoin. Torjunnassa on olennaista ymmärtää kiusaamiseen liittyviä joukkopsykologisia mekanismeja esimerkiksi lasten aloittaessa varhaiskasvatuksessa, jolloin he hakevat ensimmäisiä kertoja elämässään paikkaa uudessa sosiaalisessa ympäristössä. Jotta kiusaamisesta ei kasvaisi suurta ongelmaa, aikainen puuttuminen on avain.  Avoin Puolue ajaa tunne-ja tietoisuustaitojen opetusta jo varhaiskasvatuksessa, jotta nuoret ymmärtäisiviät kiusaamisen mekanismit ja pystyisivät torjumaan mielihyvän hankkimista ”väärin tehnyttä” kiusaamalla.

Työ kuuluu niin koululle, kuin kodillekin. Aloitteissa esiin noussut koulupsykologien puute liittyy olennaisesti kiusaamisesta nouseviin tarpeisiin päästä psykologin puheille. Tämän hetkiset jonotusajat eivät pidä käytännössä paikkaansa, vaan pahimmillaan psykologin aikaa voi joutua odottamaan jopa viikkoja, joka on aivan liikaa avun tarpeessa olevalle nuorelle. Mikäli kiusaamiseen kyetään puuttumaan, ja lasten kasvatusta ohjaamaan oikeaan suuntaan jo alakouluiässä, uskon vahvasti, että kiusaamistapauksia esiintyy myöhemmissä kasvun ja elämän vaiheissa olennaisesti vähemmän.

Miten kaupunki sitten pystyisi vastaamaan paremmin kasvaneeseen koulupsykologien tarpeeseen? Kysymys on vaikea, eikä siihen ole yksinkertaista ratkaisua. Voidaan todeta, että henkisen kasvatuksen merkitys on lisääntynyt ja tulee olemaan entistä merkittävämmässä roolissa tulevaisuudessa. Puutumme ja koemme mm. masennuksen ja ahdistuneisuuden todellisina ongelmina ja sairauksina, jotka vaikuttavat suoraan ihmisen kykyyn suoriutua koulusta tai työelämässä. Koulutettujen ja pätevien psykologien puute on huutava, eikä tällaisia tarpeellisia ihmisiä voida tuosta vain keksiä. Osa ratkaisua on pitkäjänteistä työtä ja panostuksien kohdentamista vaativaa. Tarpeen tyydyttäminen ostopalveluilla voisi olla mahdollisuus, mutta vaatii erittäin tarkkaa harkintaa, jotta vältetään Vastaamon kaltaiset surulliset tapaukset ja varmistutaan palvelun laadusta kokonaisuudessaan.

Helsingin katuroskakorien tila huolestuttaa kaupunkimme valaistuneita nuorukaisia. Kierrätysmahdollisuutta ei ole, alueesta riippuen niitä tyhjennetään liian harvoin ja kokonaisuudessaan keskustan alueella roskiksia on aivan liian vähän. On käsittämätöntä, että esimerkiksi Fredaa kävellessä et löydä kuin yhden roskakorin välillä Viiskulma – Kamppi. Roskakorin olisi ydinkeskustan alueella hyvä löytyä joka korttelista. Nuorten aloitteessa esiin tuotu tarve kierrätysroskakoreille on erinomainen. Yhdessä roskiksessa olisi esimerkiksi kolme osastoa metallille, muoville ja sekajätteelle. Kaupungin vastaus tähän oli varsin nihkeä ja ylimalkainen. Siinä vedottiin mm. logistisiin ongelmiin. Ilman muuta logistiikkaa pitäisi kehittää asian tiimoilta, mutta se ei ole muuta kuin ratkaisua vaativa ”ongelma”. Jo nyt eri alueilla kiertää roska-autoja, jotka keräävät kyytiin eri jätelajeja. Lisäksi kierrätysroskakorit edistäisivät ekologisuutta ja toisivat positiivista imagoa kaupungille.

Viimeisenä nostona kokouksesta vielä valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot ja puistojen viihtyvyyden kärsiminen. Ongelma on olennainen ja ollut aktuelli jo vuosia. Nuorten aloitteessa tuotiin hyvin esille, kuinka joissain kaupungeissa Suomessa hanhikantaa hillitään esimerkiksi rikkomalla hanhien munia. Metsästäminen, pyydystäminen ja loukuttaminen ei Helsingin puistoissa ole validi vaihtoehto ainakaan nykyisellään, mutta munien rikkomista voidaan harkita jo olemassa olevien keinojen lisäksi. Pennasen viimevuotinen aloite pienten petoeläinten kuten pöllöjen ja kettujen pesimisen edistämisestä olisi hyvä hanhiongelman suitsimiseksi. Tällöin kanta rajoittuisi luonnollisin keinoin. Puistot ja viheralueet ovat olennainen osa Helsingin viihtyvyyttä ja tärkeitä virkistysalueita asukkaille. Toivon mukaan kaupunki näkee ongelman ja  puuttuu siihen konkreettisin keinoin, ennen kuin ongelma kasvaa liian suureksi.

Kas näin, tällaisia huolia nuoret toivat esiin syksyn 2020 aikana. Oli ikävä huomata virkamieskoneiston vastauksista välinpitämättömyys ja asioiden vähättely joihinkin perusteellisiin ja huolella valmisteltuihin aloitteisiin. Vanha englannin kielen sanonta ”if there’s a will, there’s a way” pätee moneen ja on aiheellinen näissäkin asioissa. Nuorissa on tulevaisuus kuten ennen, nyt ja aina jatkossakin. Heitä on hyvä kuunnella, sillä sieltä tulee raikkaita ideoita, jotka ajavat meitä tapoihimme fakkiutuneita aikuisia ajattelemaan kantoja, jotka eivät välttämättä muuten tulisi esille lainkaan 😊

 

Valtuustosihteeri

K-P Mesterton

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Edellinen artikkeli
Valtuustossa taisteltiin Malmin kentän ja niittyluonnon puolesta
Seuraava artikkeli
Enemmän yhteistyötä ja vähemmän vastakkainasettelua: Janne Jasu Vantaan valtuustoon