Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tunnettuja maailmalla hyvinvointiyhteiskunnan mallistaan, jossa kaikille ihmisillä taataan halpa terveydenhuolto, ilmainen koulutus, toimeentuloa vähäosaisille ja eläke vanhoille päiville. Nämä ideat saattavat kuulostaa utopistisen hyviltä, mutta pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on ongelmia. Suomen huoltosuhde on huononemassa, kun Suomessa suuri osa ihmisistä alkaa jo olla melko vanhoja ja menossa eläkkeelle. Tämä lisää kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Kun valtiolla ei ole niin paljoa varaa maksaa eläkeläisten terveydenhuoltoa, eläkkeitä eikä yhteiskunnan muita kuluja, tämä johtaa verojen korotuksiin, josta kansa ei ole niin iloinen, varsinkaan nuoret ihmiset jotka maksavat eläkeläisten eläkkeet ja muut kulut.
Tämä huoltosuhteen ongelma on erittäin yleinen teollistuneessa maailmassa, mutta se on pahimmillaan yhteiskunnissa jotka on rakennettu täysin sen varaan, että valtioon syntyisi lisää lapsia, jotka kustantavat eläkkeet. Onko tämä kestävää? Ei. Kyllä, kantaväestön syntyvyyttä olisi hyvä saada hieman nostettua, mutta liika syntyvyys aiheuttaa ongelmia meidän maapallolle. Realistisesti ajatellen, väestö ei ala heti synnytystalkoisiin, sillä heillä on mielessä se tosiasia että jos on liikaa kuluttajia kuluttamassa resursseja se ei ole hyväksi maapallolle. Tämän lisäksi monilla ei olisi varaa ylläpitää lapsiperhettä. Suomessa elämisen reaalikustannukset ovat olleet nousussa viime vuosien aikana, kun ruoan, energian, ja asumisen hinta on noussut. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat olleet nousussa kehittyneissä maissa asuntopulan jäljiltä. Ihmiskunnan selviämisen kannalta olisi kannattavaa, että ihmiset lisääntyisivät, mutta maltilla. Ottaen huomioon lapsikuolleisuuden sekä sukupuolten tasapainon syntyvyyden luvun on oltava keskimäärin 2,1.
Sosiaaliturvan ja terveydenhuollon byrokraattiset kustannukset ovat merkittävä kustannus nykyisenlaisena hyvinvointiyhteiskunnalle. Monet ihmiset joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä yli kuukauden, pahimmassa tapauksessa kuukausia ellei jopa vuosia. Myös toimeentulohakemusten käsittelyä täytyy vähäosaisen kansalaisen odotella melko kauan aikaa. Muun muassa työttömyyspäivärahan keskimääräinen käsittelyaika on yli 30 päivää. Työttömyyspäivärahaan tarvitsee TE-toimiston lausunnon, jossa menee muutamia viikkoja, jonka jälkeen joutuu odottamaan sitä kelan päätöstä. Eli työtön ei välttämättä saa mistään rahaa miltei kahteen kuukauteen.
viidakon voisi korvata mainiosti perustulo, jossa kaikille aikuisille suomalaisille annettaisiin esimerkiksi 1500€ kuukaudessa. Perustulo olisi pienillä tuloilla negatiivinen tulovero, joka muuttuisi positiiviseksi veroksi kun tulot olisivat riittävän suuret. Vaikka moni saattaisi ajatella, että perustulo johtaisi laiskotteluun, niin kannattaa hieman miettiä oletuksiaan. Avoin Puolue teki kyselyn, jonka mukaan suomalaiset jatkavat työskentelyään vaikka saisivat perustuloa 1500€/kk [1]. Perustuloa on jo kokeiltu Kanadassa ja Suomessa. Kanadassa tehdyssä kokeessa kyseisen pienen alueen asukkaat saivat tulojensa mukaan rahaa, pienituloisimmat hieman enemmän [2]. Jokainen taala jonka perhe ansaitsi vähensi perustuloa 50 sentillä. Vaikka Suomessa perustulolla eivät olleet niin suuret työllistämisvaikutukset, se paransi ihmisten toimeentuloa ja psyykkistä terveyttä. Perustulo ei olisi hassumpi korvike tälle byrokraattiselle tukihimmelille. Perustulo on lisäksi kustannusneutraali, sillä koska byrokratia pienenisi ja korkeamman veroprogression takia perustulo ei vaikuttaisi keski- ja suurituloisten tuloihin mitenkään.
Jos ihmisillä riittäisi palkka elämiseen ja työnteko ei veisi ihmisiltä kaikkea aikaa, se kannustaisi ihmisiä käymään töissä. Työelämän suurimpia ongelmia on toksinen työkulttuuri, jota esiintyy esim. monissa Kaukoidän maissa kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa. Toksinen työkulttuuri tuo ongelmia ihmisten mielenterveyteen, perhe-elämään ja ylipäätään ihmisten henkilökohtaisiin elämiin. Toksinen työkulttuuri ei saa rantautua Suomeen. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on oltava sellainen, joka miellyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Lisäksi inhimillisessä työkulttuurissa ihmiset ovat tuotteliaimpia käytettyä työtuntia kohti sekä jaksavat pidempään työelämässä. Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ongelmat.
Suuri syy, miksi tämä hyvinvointiyhteiskunnan malli on ollut onnistunut Pohjoismaissa on sen järjestelmän rahoitus. Norja ja Ruotsi pystyvät rahoittamaan oman järjestelmänsä hyödyntämällä omia luonnollisia resurssejaan. Heidän alueiltaan on löytynyt öljyä, metalleja ja mineraaleja, jotka toivat vaurautta heidän valtioihin. (Norjan aluevesiltä löytyi öljyä.) Löytyykö Suomesta kyseisiä luonnonvaroja, joita voitaisiin lähteä kauppaamaan maailmalle? Löytyy kyllä meillä niitä resursseja Suomen kallioperässä, metsää, mineraaleja sekä uraania, jota käytetään ydinvoimassa. Ydinvoima on yksi vähäpäästöisimmistä energian lähteistä, jolla voidaan tehdä Suomelle rahaa, ja korjata energiakriisi. Suomi voisi myydä ydinenergiaan muihin maihin jotka sitä tarvitsevat, mutta koska ydinvoimalla on maailmalla aika huono maine, meidän täytyy tiedottaa ihmisille, että ydinvoima on tällä hetkellä tehokkain tapa tuottaa sähköä. Ydinonnettomuudet ovat olleet pääosin vain huonoa tuuria, sillä Fukushiman ydinonnettomuus tapahtui tsunamin seurauksena. Tshernobyl tapahtui vain reaktorin huonon suunnittelun ja erittäin vaarallisen kokeen seurauksena joka oli kielletty reaktorin käyttömääräyksessä.
Suuri ongelma Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä on se henkilöstöpula, joka oli yksi syistä miksi SOTE-uudistus ei onnistunut. Suomesta löytyy kyllä hoitajia, mutta hoitajilla on huonot palkat ja työolot. Kun ei niiden palkka riitä elämiseen koska on elämisen hinta niin korkealla, heidän työmotivaationsa on alhainen. Suomen SOTE-järjestelmän ongelmia voitaisiin korjata korjaamalla se henkilöstöpula ja ne byrokraattiset ongelmat, joista mainitsin äsken. Tämä tarkoittaisi työelämän inhimillistämistä [3] ja resurssien lisäämistä kotihoitoon, kotikuntoutukseen ja ympärivuorokautisen hoitoon. Eutanasia on myös laillistettava, sillä se virtaviivaistaa saattohoitoa, sekä olisi myös niille vanhuksille hyväksi jotka haluavat päästä kärsimyksistään pois, sekä niille joilla on parantumattomia ja tappavia sairauksia.
Moni saattaa ajatella, että hyvinvointiyhteiskunnan malli on tuhoutumassa, mutta me voimme pelastaa tämän meidän hyvinvointiyhteiskunnan mallimme. Meidän täytyy vain uudistaa ja virtaviivaistaa sitä, jotta pitäisimme meidän yhteiskuntamme tasapainoisena, menestyvänä ja avoimena kaikille, ei vain harvoille. Meidän tulee pitää kaikista ihmisistä huolta, antaa heidän menestyä ja elää onnellista elämää.
Lähteet
- https://avoinpuolue.fi/perustulo
- https://www.bbc.com/worklife/article/20200624-canadas-forgotten-universal-basic-income-experiment
- https://yle.fi/a/74-20070720
Elias Rantanen
Lukiolainen
Kirjoittaja on 17-vuotias nuori poliittinen vaikuttaja, joka on kuulunut Avoimen puolueen hallituksen vuodesta 2023 ja aloitti puoluesihteerinä helmikuussa 2024. Nuoresta iästään johtuen hän ei voi asettua ehdolle EU-vaaleihin.