Työ murroksessa – mitäs jos Suomeen saataisiin kannattavaa mikrotyötä?

Kävin maanantaina 13.1. Helsingin yliopiston disruptiokurssilla. Disruptio on käsittääkseni hieno sana sille, kun joku muuttuu – mutta ei anneta nimen häiritä. Liikenne ja -viestintäministeri Timo Harakka ja Avoimen puolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen puhuivat asiaa työn ja politiikan isoista muutoksista työelämäprofessori Pekka Saurin ja professori Mika Pantzarin vetämän kurssin avoimella luennolla.

Mitä jäi minulle mieleen? Työelämä-osuudesta eniten jäi mietityttämään, miksi työelämän muutoksessa puhutaan lähinnä niistä monimutkaisista suunnittelutehtävistä, jotka jäävät ihmisille Suomessa. Mitäs kun tulevaisuuden pätkätyötkin tehdään verkossa? Miten ne olisivat suomalaisille mielekkäitä ja reiluja?

Mitä tekee ihminen – ja mitä tekee kone lähitulevaisuuden työpaikalla?

Tekoälyn myötä syntyy uusia pätkätöitä ja jopa matalapalkka-aloja esimerkiksi tekstien ja kuvien luokitteluun, tai vaikka itseajavan auton opettamiseen.

Onko tämä vain huono asia? Minusta ei – esimerkiksi opiskelijoiden elämäntilanteeseen sopii pienemmällä palkalla tehtävä, omaan tahtiin ja omasta kodistaan tehtävä työ. Työstä tulisi toki saada kohtuullinen korvaus. Nyt näin ei usein etänä tehtävissä mikrotöissä tapahdu.

Tällaista “mechanical turk” tai suomeksi mikrotyötä tarjoaa kenelle vaan jo nyt esimerkiksi verkkopalvelujätti Amazon – tai  kenelle vaan, joka osaa käyttää tietokonetta riittävästi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että näitä “mekaanisia hanttihommia” tekevistä suurin osa on saanut yliopistokoulutusta. Esimerkiksi eläkeläiset ovat olleet hommista kiinnostuneita, mutta yhdysvalloissa asuvien ikääntyneiden taidot eivät ole usein riittäneet internet-selaimeen käyttöön.

Tekoäly voi parantaa työelämää, kun sen tehtäväksi voidaan siirtää mekaanisia hommia. Tällä hetkellä tekoäly hoitaa jo esimerkiksi radiologien eli röntgenkuvien tulkinnan sanelun purkua Siun Sotessa. Ehkä jonain päivänä tekoäly hoitaisi, lo-and-behold, myös esimerkiksi matkalaskujen selvittämisen! Tämä lisäisi omaa työhyvinvointiani kerran kvartaalissa huomattavasti.

Kun kone hoitaa rutiinit, niin jääkö meille Suomeen siis todellakin vain mukavalta kuulostavaa ihmistyötä?

Mitä kone oikeasti voi tehdä – todellisuuskatsaus

Spotifyn koneoppiva algoritmi osaa kyllä suositella joskus hyviä kappaleita ja Googlen syväoppiva kuvantunnistus toimii suorastaan aavemaisesti. Google osasi esimerkiksi indeksoida kuvapankkikuvassa pienellä ja epäselvästi näkyvän autoni rekisterikilven. Nyt kuvapankkikuva löytyy verkosta rekisterinumerollamme etsiessä. Kuumottavaa!

Kuitenkin oikeasti ihmisten työtä helpottavia tekoälysovelluksia on tietääkseni käytössä vielä vähän. Tekoäly purkaa jo radiologien saneluita. Mutta lääkäreiden saneluiden purkamiseen tekoälyä ei ole tietääkseni vielä saatu toimimaan.

” Seuraavaksi kokeillaan patologiassa. Viime kerralla sanojen korjailuun tärväytyi aikaa. Odotukset tekoälyn suhteen ovat olleet hyötyyn nähden turhan kovia”, toteaa Siun Soten ICT-pääsuunnittelja Tomi Tikkanen Lääkärilehden artikkelissa.

Esimerkiksi suurella haloolla Suomeen lanseerattu keskosten elintoimintoja tarkkaileva IBM Watson on osoittautunut flopiksi. Yhdysvalloissa Watson antoi syöpäpotilaille vääriä diagnooseja. Helsingin Sanomien syväartikkeli Sekaisin tekoälystä kertoo suomalaisen tekoälyhypen harhaloikasta Watsonin suhteen.

Monimutkaisia suunnittelutehtäviä ei tosiaan tekoälyn kannata haaveilla tekevän. Silti lehdissä vilisee kommentteja, jossa tällaista visioidaan. Esimerkiksi Siun soten johtajat kommentoivat, että hoitajien vuorolistat tullaan jatkossa hoitamaan “asiakaslähtöisesti” tekoälyllä. Siun sotelle pisteet ennakkoluulottomasta asenteesta uutta teknologiaa kohtaan ja hyvästä kehitystyöstä muilla sektoreilla, mutta eiköhän se hoitaja parhaiten tiedä, paljonko kukin potilas tarvitsee. Sitten selviäisi se hoitajakin hyvissä voimin pidempään.

Saataisiinko Suomeen reilua digitaalista “matalan kynnyksen” työtä?

Ministeri Harakka oli puheenvuorossaan huolissaan ylikansallisten yrityksen vyörymisestä kansallisen sääntelyn yli. Esimerkkeinä hän käytti perinteisiä töitä, joita nykyään tarjoavat ns. alustatalouden jätit – esimerkiksi taksipalvelu Uberin kuljettajat ajavat omalla autollaan, tavallisia takseja huonommilla työehdoilla. Säätelyä tarvitaan, sanoi Harakka.

Säätelyä tarvitaan digitaalisillekin aloille, mutta mielestäni kannattaisi ajatella muuttuvaa työelämän mahdollisuuksia myös muiden kuin akateemisten ammattien kannalta. Ei meistä kaikista tule koodaajia eikä kaikille työn tekemisen edes tarvitse olla sen kummempaa kuin keino elättää itsensä. Minusta olisi hienoa, että Suomessa olisi myös sellaisia kannattavia töitä, joita voi tehdä melkein kuka vaan.

Mihin menee töihin parin vuoden kuluttua ihminen, jolla ei ole (vielä) koulutusta tai aiempaa kokemusta? Tai jolla on työllistymisessä muita esteitä? Alepan kassallakin on pian enimmäkseen koneita. Nuorten miesten työttömyys on Suomessa OECD-maiden korkeimpia.

Kun kerran digitaalista mikrotyötä on tulevaisuudessa paljon, niin miksi ei koitettaisi huolehtia, että sitä on myös Suomessa, reiluilla palkoilla, ja se on mahdollisimman mielekästä? Perusoppivelvollisuudessa tulisi huolehtia siitä, että ainakin perustason digitaaliset taidot ovat kaikilla takaraivossa. Jotta työ olisi palkitsevaa muutenkin kuin palkan osalta, tulisi mm. työhön liittyvä yhteisöllisyys pitää miettiä uusiksi. Missä tutustua työkavereihin, kun enää ei ole fyysistä kahvihuonetta tai tupakkarinkiä?

Digitaalisia palveluita tuottavat yritykset tuottavat paljon arvonlisää, eli rahaa maksaa esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelut. Olisi mielestäni kiva että digitaalista työtä voitaisiin tehdä suomalaisille yrityksille, eikä vain jollekin Amazonille, jota ei paljon työehdot kiinnosta. Toki suomalaisenkin yrityksen kannattaa ainakin pelkkiä euroja katsoen ulkoistaa työtä Suomesta sinne missä se on taloudellisenta tehdä, reilua tai ei. Luulisi kuitenkin että suomen kielen osaaminen on näissä hommissa valtti. Sitä ei heti siirretä Kiinaan toisin kuin ex-Nokian tehtaita.

Oletko eri mieltä tai olisiko sinulla muuten vaan lisätietoa aiheesta? Kerro kommenteissa.

Petrus twiittasi esityksensä tärkeimmät pointit. Katso ketju.

Blogissa julkaistaan jäsenten kirjoituksia, jotka liittyvät puolueen perusteisiin, mutta edustavat heidän omia näkemyksiään. Tämä ei siis ole mikään linjapuhe, vaan pohdintaa ja keskustelunavaus. Joku on varmasti tätäkin miettinyt pidemmälle, kiva jos ilmoittaudut!

 

Riia Järvenpää avoin puolueRiia Järvenpää
@riiajarvenpaa
Avoin puoluesihteeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko