Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 12.5.2024 (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010416216.html) kaivattiin päätöksentekoon tulevaisuudenvisioita. Toimittaja Esa Mäkinen osuu naulan kantaan, nykyinen päätöksenteko tuntuu lähinnä olevan lyhytnäköistä nykyisen valta-aseman sementointia, sen sijaan että tehtäisiin järkeviä pitkän aikavälin päätöksiä.

Tämä artikkeli on visio siitä miltä Suomi voisi näyttää vuonna 2035, jos noudattaisimme Avoimen puolueen politiikkaa. Asiat eivät ole puolueen virallisia tavoitteita, vaan kirjoittaja on koonnut ne yhteen keskustelujen pohjalta.

Tietoa ja osaamista arvostetaan

• Koulutukseen panostetaan perusasteesta tutkijakoulutukseen.
• Suomi on uudelleen nousemassa kärkimaaksi Pisa-arvioinneissa.
• Puhdasta perustutkimusta rahoitetaan enemmän ja suurempi osa rahoituksesta on riippumatonta vaikutusarvioinneista.

Suomi on hiilineutraali

• Suomi sitoutui tähän Marinin hallituskaudella.
• Tutkijoita on kuunneltu aiempaa enemmän ja maankäyttösektorin tutkimuksen tutkimukseen on panostettu mittavalla strategisen tutkimuksen rahoituspaketilla.

Luontokatoa on saatu hillittyä tehokkaasti

• Erityisesti kiintoaineen kulkeutuminen ojitetuilta soilta ja ravinteiden valuminen pelloilta vesistöihin on saatu kuriin suojavyöhykkeiden ja lisääntyneen ymmärryksen avulla.
• Biodiversiteetin väheneminen on hidastunut hakkuiden vähentymisen seurauksena. Metso-rahoitus ei riitä vaikka se on kaksinkertaistettu. Metsänomistajat siis kilpailevat siitä kenen metsästä maksetaan korvausta kun se suojellaan. 

 

Suomi on eettisen ja puhtaan maatalouden ykkösbrändejä Euroopassa

• Uusia turkistarhoja ei ole saanut perustaa vuoden 2028 jälkeen, nykyiset tulee lopettaa 2040 mennessä. Turkistarhaajille tarjotaan uudelleenkouluttautuminen.
• Siipikarjan ja munien tuotannossa eläimille pitää tarjota huomattavasti enemmän liikkumatilaa.
• Eläinten kaltoinkohteluun puututaan herkästi ja sanktiot ovat kovat. Isot lihatalot valvovat myös itse tilojaan, koska pelkäävät mainehaittoja.
• Lihansyönti on vähentynyt 50% vuodesta 2020. Yhtenä tärkeänä tekijänä on mittavat panostukset kasviproteiinien tuotantoon ja jalostukseen. Erityisesti on panostettu siihen että lopputuotteessa (“käytä kuin lihaa”) on minimoitu prosessoidun ruoan aiheuttamat (mahdolliset?) terveyshaitat.

 

30% suomalaisista on ainakin osa-aikaisesti yrittäjiä

• Perustulo vähentää byrokratiaa ja yrittäjyys ei katkaise mahdollisia tukia.
• Ihmiset voivat itse päättää enemmän työajastaan. Moni tekee 6-tuntista päivää jonka lisäksi 2 tuntia päivässä harjoittavat omaa yritystoimintaa
• Kaupunki on elävöitynyt koska pieniä kioskeja on joka puolella. Kioskeissa soi musiikki ja siellä myydään mitä ihmeellisimpiä asioita.
• Kaupungeissa lähes joka korttelista löytyy sähkö- ja putkiammattilaiset sekä siivooja yms. ja palvelua saa parhaimmillaan 10 minuutissa.

Ihmiset viihtyvät työelämässä pidempään

• Vaikka mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, työuupumus on vähentynyt työolosuhteiden parantuessa.
• Ilmapiiri on muuttunut ja jaksamisongelmista ja muista epäkohdista uskalletaan puhua.
• On ymmärretty että työntekijöiden jaksaminen on erittäin hyvä investointi. Perussuomalaiset ja Kokoomus kilpailevat keskenään kumpi panostaa enemmän työntekijöiden jaksamiseen.

Suomi on aidosti monikulttuurillinen

• Erilaiset sukupuolet ja seksuaaliset suuntautumiset hyväksytään
• Maahanmuuttajataustaiset ovat ylpeitä juuristaan, mutta tuntevat myös suomalaisen yhteiskunnan normit ja nyanssit
• Maahanmuuttajat on sopeutettu suomalaisuuteen ja he ovat myös opettaneet omaa kulttuuriaan muille.
• Maahanmuuttajien ulkopuolisuuden tunne on vähentynyt huomattavasti ja heihin suhtaudutaan positiivisesti.
• Taide sekä työttömien humanistien palkkaaminen kotouttajiksi on auttanut ihmisiä kommunikoimaan ja ymmärtämään toisiaan

Valtion talous on tasapainossa

• On toteutettu pitkän linjan taloustrategiaa, joka sallii valtionlainan oton suurten ikäluokkien ollessa eläkeiässä.
• Rahaa on saatu rakentamalla onkaloita, joihin on myyty miljardeilla varastotilaa ydinjätteille.
• Rahaa on saatu investoimalla ilmastovihreään energiaan kuten pienydinvoimaan. Suomi tuottaa energiaa täysin päästöttömästi (CO2), minkä lisäksi sähköä ja päästökiintiöitä myydään ulkomaille.
• Pienyrittäjyyden lisääminen on tuonut Suomeen lisää työtä ja innovaatioita.
• Työuria on pidennetty loppupäästä, koska ihmiset jaksavat ja haluavat olla töissä vielä eläkeiässäkin.
• Aivovuoto on kääntynyt Suomen eduksi. Positiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin on tuonut Suomeen osaavaa työvoimaa.

Mielenterveyspommi räjähti pienempänä kuin pelättiin

• Terapiatakuu.
• Päihdeongelmaiset ovat terapiatakuun piirissä ja saavat hoitoa koko maassa.
• Huumeiden laillistamisen myötä stigmat ovat lieventyneet ja asioista uskalletaan puhua.
• Nuorille on saatu stressittömämpi ympäristö mm. peruskouluun ja lukioihin (miten, arvosanoista on luovuttu?).
• Kulttuurialan ja urheilun rahoituksen lisääminen ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi. Rahoitusta on annettu ammattilaisille, mutta myös harrastamiseen. Mm. lukupiirejä, tanssikerhoja, luontokerhoja ja elokuvakerhoja on perustettu valtava määrä ja fyysinen tapaaminen muiden samanhenkisten kanssa on erittäin tärkeää mielenterveyden kannalta.
• Perustulon ansiosta mielenterveysongelmaiset voivat käydä töissä sen verran kuin pystyvät. Työssäkäynti on tunnistettu jo aiemmin hyvinvointia ylläpitävänä tekijänä.

Vanhusten yksinäisyys on pienentynyt

• Kahden kärjen taktiikkaa sovelletaan myös vanhustyössä. Päiväkoteja ja palvelutaloja on yhdistetty. Varttuneemmat lapset opettavat vanhuksia tietoteknisissä asioissa ja vahnukset jakavat lifehackeja ja elämänviisauttaan nuoremmille. Pääasiana on kuitenkin yhdessä oleminen ja tekeminen.

Asunnottomuutta ei käytännössä ole Suomessa

• Terveydenhuollossa käyttöön otettu toimintamalli, jossa asunnottomuuden ja mm. päihdeongelmien syyt selvitetään juurta jaksaen on osoittautunut toimivaksi. Suurimmalla osalla entisiä asunnottomia löydettiin aivotoiminnan poikkeamia, joita on pystytty hoitamaan mm. terapialla ja lääkehoidolla.

Huumeisiin liittyvä rikollisuus vähentynyt

• Huumeita ei enää liiku katukaupassa, vaan niitä saa kontrolloidusti apteekista.
• Ammattirikollisuuden tulovirtojen ehtyminen.
• Huumeiden oston rahoitus rikoksilla.
• Entisiä huumemyyjiä ja käyttäjiä on koulutettu ja palkattu mm. käyttöhuoneisiin ja kokemusasiantuntijoiksi

Huumekuolemat ovat puolittuneet

• Huumeiden dekriminalisointi ja käyttöhuoneet, joista saa puhdasta huumetta oikean annoksen ovat olleet tärkeä tekijä.
• Terveydenhuollossa käyttöön otettu toimintamalli, jossa asunnottomuuden ja mm. päihdeongelmien syyt selvitetään juurta jaksaen on osoittautunut toimivaksi. Suurimmalla osalla entisiä asunnottomia löydettiin aivotoiminnan poikkeamia, joita on pystytty hoitamaan mm. terapialla ja lääkehoidolla.
• Päihdeongelmaisten sosioekonominen asema on parantunut huomattavasti, koska käyttö ei enää ole rikos ja koska stigmat ovat lieventyneet. Monilla aloilla käyttöhuoneessa annettu huumeannos ei ole este työllistymiselle. Työllistyminen on niin tärkeässä roolissa että moni entinen päihdeongelmainen päätyy päihteettömäksi. Tärkeä osa on myös sosaalipalvelut jotka ovat aidosti kaikkien ulottuvilla.

Tällaisen Suomen eteen teemme työtä. Olisi mukava kuulla minkälaisia ajatuksia tämä visio aiheutti. Myös keskustelu keinoista joilla tavoitteet voidaan saavutta on tervetullutta! Keskustele, tule mukaan toimintaan tai äänestä meitä!

---

Janne F. J. Korhonen
Tutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Janne on Avoimen puolueen hallituksen jäsen. Hän on kiinnostunut päätöksenteon suurista linjoista ja niitä ohjaavista ydinarvoista. Ammattinsa puolesta Janne on maaekosysteemien ja ilmakehän välisen vuorovaikutuksen tutkija. Jannea voi äänestää Europarlamenttivaaleissa ehdokasnumerolla 165.