Janne “Pannu” F. J. Korhonen

Äänestä numerolla 48 (Helsinki)

Erityisosaaminen: Metsien hiilensidonta, ilmastonmuutos, metsätalous, tieteen ja taiteen rajapinta.
Koulutus: Metsänhoitaja, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Perusarvot

Olen arvoliberaali. Se tarkoittaa että ihmiset saavat puolestani olla sellaisia kuin ovat, kunhan eivät vahingoita muita. Humaani vasemmistoa lähellä oleva ihmiskäsitykseni lähtee siitä että heikossa asemassa oleminen ei ole oma valinta. Toisaalta jaan oikeistolaisen ymmärryksen siitä miten markkinatalous toimii. Raha ei kuitenkaan ole eikä saa olla itseisarvo ja “Markkinatalous on huono isäntä, mutta hyvä renki” kuvaa tässä asiassa aika hyvin ajatusmaailmaani. Koenkin että Avoin puolue on talouspolitiikassa linkki oikeiston ja vasemmiston välissä.

Tutkimus, koulutus ja taide

Tärkein tuotannontekijämme on osaavat ja hyvinvoivat ihmiset. Yhteiskuntamme tärkein tehtävä on vaalia sivistystä, hyvinvointia ja turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Panostus tutkimukseen, koulutukseen ja hyvinvointiin on investointi siihen missä me olemme — ja voimme olla — hyviä.

Korkea koulutus ja osaamistaso on Suomen suurimpia menestyksen mahdollistajia. Yliopisto-opetus ja sitä kautta lähes kaikki koulutus perustuu laadukkaaseen perustutkimukseen. Tämä määritellään jo yliopistolaissa, jonka mukaan yliopiston ensimmäinen tehtävä on tutkimus ja toinen tehtävä tutkimukseen perustuva opetus. Perustutkimus on itsessään tärkeää, mutta haluan tässä yhteydessä korostaa myös sen merkitystä koulutukseen. Tarvitsemme myös taidetta. Taide käsittelee pitkälti samaa kysymystä kuin tiede, eli keitä me olemme ja mitä täällä teemme. Kysymyksiä mihin tieteellinen tutkimus ei pysty vastaamaan voidaan käsitellä taiteen avulla. Tiede ja taide yhdessä ovat sivistyksemme kulmakivet.

Heikossa asemassa olevien tukeminen

Päihdeongelmaiset eivät tällä hetkellä saa heille kuuluvaa hoitoa. Viideosalla alkoholisteista on ADHD, tosin luku on luultavasti huomattavasti korkeampi (Luderer et al 2021, https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2021.07.010). Päihteiden suurkäyttäjät eivät kuitenkaan käytännössä saa mielenterveyspalveluita, elleivät ole puolta vuotta “kuivilla”. Niinpä vaikka päihdeongelman olennainen syy olisi ADHD, päihteiden käyttäjä ei voi saada diagnoosia saati lääkitystä. Mielenterveysongelmiin ja päihteiden käyttöön liittyvät stigmat ovat iso ongelma ja niistä täytyy päästä eroon etenkin terveydenhuollossa.

Perustulon avulla helpotamme osa-aikatyön tekemistä. Ennen kaikkea perustulo kannustaa työttömyysetuudella ja erityisesti yleisellä toimeentulotuella elävien osa-aikaista työskentelyä, koska se pienentää olennaisesti kannustusloukkuja. Työnteosta tulee siis kannattavaa taloudellisessa mielessä. Osatyökykyiset voivat huoletta tehdä töitä sen verran kuin jaksavat ja rahaa jää käteen. Työssäkäynti on mitä parhainta kuntouttavaa toimintaa ja työssäkäynti ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa mielenterveyttä. Samalla byrokratian määrä vähenee jolloin voimme keventää hallintoa. Kun suurempi osa ihmisistä tekee työtä, kasvaa tehdyn työn määrän kasvaessa myös kokonaistuottavuus. Tällä on taloutta eheyttävä vaikutus.Perustulon perusosa, n. 800€/kk kustantaa itse itsensä, koska työelämän ulkopuolella olevat saavat jo suunnilleen tämän verran tukea ja perustulo ei vaikuta normaalin työssäkäyvän tilille tulevan rahan määrään.

Nuoret ovat tulevaisuutemme on klisee, joka siinä mielessä valitettavasti pitää paikkansa että todella moni nuori voi huonosti. Koulutuksen resursseja tulee lisätä niin että jokainen nuori pystytään kohtaamaan yksilönä ja ihmisenä. Lisäksi koulukuraattorien, terveydenhoitajien, psykologien ja muun henkilökunnan määrä tulee lakisääteisesti mitoittaa aina tarpeen aina mukaan, eikä suhteessa opiskelijoiden/koululaisten määrään. Sama pätee mm. vanhustenhoitoon: ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa ei voi mitata sillä kuinka monta hoitajaa on paikalla hoidettavaa kohden.

Mihin rahamme menevät ja miten täytämme velkakuopan?

Kun suuret ikäluokat olivat työelämässä, Suomessa oli poikkeuksellisen hyvä huoltosuhde. Suurten ikäluokkien eläkkeellejääminen tuskin tuli kenellekään yllätyksenä, mutta yllätys näyttää sen sijaan olevan että menomme ylittävät tulot. Jos olisimme noudattaneet pitkäjänteistä ylihallituskautista talouspolitiikkaa, olisimme voineet paremmin varautua tilanteeseen. Avoin puolue ehdottaa että talouden kuntoon laittamiseksi nopeutetaan pienydinvoimaloiden rakentamisen lupaprosesseja ja sallitaan ydinjätteen tuonti Suomeen, jossa se voidaan varastoida turvallisesti n. 500m syvyyteen kallioperään. Kun valtio on mukana molemmissa projekteissa, saamme varovaisenkin arvion mukaan satojen miljardien tulot seuraavan muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Näillä rahoilla voimme sitten nostaa perustuloa isommaksi, mutta rahat voi käyttää myös muulla tavalla, kuten keventämällä tuloverotusta.

Suomessa on liikaa byrokratiaa ja suht. yksinkertaisten päätöksien tekemisessä kestää usein kuukausia tai vuosia. Mannerheimintien remontti alkoi juuri ja Hesperianpuistosta oli tarkoitus kaataa 14 puuta. Asiasta valitettiin ja nyt on odotettavissa että päätös saadaan aikaiseksi 10 kuukauden päästä! Ottamatta kantaa puiden kohtaloon, voisi olettaa että päätöksen saisi tehtyä muutamassa viikossa. Meillä on raskas hallinto, jota on koitettu keventää vähentämällä työntekijöitä. Tästä on seurannut se, että meillä on nyt hallinnossa valtavasti työtä mutta vähän tekijöitä. Mielestäni tämä kertoo näköalattomuudesta kun leikkauksia on tehty.

Ympäristön varjeleminen ja maaseudun elinvoima eivät ole ristiriidassa

Metsien hiilinieluja voidaan vahvistaa esimerkiksi vähentämällä hakkuita 15%, eli palaamalla n. vuoden 2010 tasolle. Metsähallituksen tilitysvelvoite valtiolle (n. 100M€ vuodessa) tulee lakkauttaa, koska se on ristiriidassa kestävän metsänhoidon kanssa. Samalla hidastamme luontokatoa. Pidemmällä aikavälillä hakkuita on syytä vähentää enemmänkin, mutta tässä on noudatettava ennustettavaa pitkän aikavälin suunnitelmaa, koska muuten menetämme metsäteollisuuden tärkeät jopa miljardien eurojen investoinnit Suomeen.

Voimme torjua ilmastonmuutosta esimerkiksi rakentamalla modulaarista pienydinvoimaa, joka on lähes joka näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin nykyiset suuret ydinvoimalat. Lisää tietoa näistä saa esimerkiksi Elina Charatsidoun YouTube-kanavalta.

Suomi tarvitsee elävää maaseutua. Tiedostavat kuluttajat eivät ole uhka vaan mahdollisuus maaseudulle. Kasviproteiinien kysynnän lisääntyessä voimakkaasti, tulee esim. ohran ja härkäpavun viljelyyn ja ennen kaikkea jalostukseen satsata. Suomeen ja suomalaisuuteen liittyy lukuisia positiivisia asioita, kuten korkea osaaminen, luotettavuus ja puhdas luonto. Meidän olisi mahdollista brändätä suomalaiset maataloustuotteet maailman vastuullisimpina. Tämä edellyttää entisestään ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimista, mutta myymällä laatua eikä määrää saadaan myös tuottajahintoja nostettua reilusti.