Janne Korhosen kirjoituksia ja kommentteja Hesariin

Koska en ole aktiivinen varsinaisessa sosiaalisessa mediassa, niin mielipiteitäni ei sieltä pääse lukemaan. Sen olen melko ahkerasti kommentoinut Helsingin Sanomien artikkeleita omalla nimelläni hs.fi:ssä. Alla yksi mielipidekirjoitukseni ja kommenttejani hs.fi juttuihin vuoden 2023 lokakuusta alkaen.

HS mielipidekirjoitus, julkaistu hs.fi 4.10.2023: Köyhiltä leikkaaminen vaarantaa kansallisen yhtenäisyyden

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009878194.html

“Kansallinen yhtenäisyys on Suomen hyvinvoinnin ja vakauden kulmakivi. Yhtenäisyys tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kansalaiset ovat valmiita tekemään uhrauksia Suomen eteen.

Nykyhallituksen linja, jossa köyhyysrajan alapuolella olevilta leikataan samalla kun välttämättömyyshyödykkeet kallistuvat, on vaarallinen tie. Toivottomuuden tunne ja katkeruus eivät nimittäin pelkästään kohdistu hallitukseen vaan koko yhteiskuntaan, koko Suomeen.

Ministerit voivottelevat, että mielenosoittaminen ja lakkoilu vahingoittavat valtiontaloutta. Tämä voivottelu ei pure ihmisiin, jotka kokevat, että sitä Suomea, jonka eteen aiemmin kannatti uhrautua, ei enää ole.”

Jälkikommentti: Viime syksynä 2023 yleiset mielialat tulevaisuuden suhteen tuntuivat olleen vielä kohtalaisen positiiviset. Ennustin kuitenkin Suomen historiassa käännekohtaa, jonka seuraukset voivat olla todella tuhoisat.


hs.fi 2.6.2024: Hus kielsi yllättäen lääkärien lisätyöt

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010470583.html

Kommenttini: “HUS voi (aivan oikein) todeta että ei kykene suoriutumaan velvollisuuksistaan, koska hallitus on leikannut rahoitusta. Hallitus voi sitten vaikka todeta että eduskunta on demokraattisilla vaaleilla valittu ja että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Tällä tavalla vastuu saadaan äänestäjille, etenkin niille jotka tarvitsevat terveydenhuoltoa.”

Jälkikommentti: SOTEn ehkä suurin heikkous on että vastuu hajautettu, jolloin osapuolet voivat aina syyttää toisiaan, eikä kenenkään tarvitse kantaa vastuuta.


hs.fi 2.6.2024: Jenny Kestilä muutti Ruotsiin eikä ihmettele, jos elin­tasoonsa kyllästyneet suomalaiset seuraisivat perästä

https://www.hs.fi/talous/art-2000010464946.html

Kommenttini: “Osuit naulan kantaan, nykyinen politiikka on täysin näköalatonta. Mikä on visio tulevaisuuden Suomesta? Maa joka on myyty ulkomaisille sijoittajille ja jossa köyhät kadehtivat rikkaita?”

Jälkikommentti: Näköalattomuus on huolestuttanut minua jo jonkin aikaa. Esa Mäkinen kirjoitti 12.5.2024 asiasta oivallisen pääkirjoituksen Hesariin otsikolla “Aikamme suurin tehtävä” https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010416216.html. Inspiroiduin kirjoituksesta sen verran että konkretisoin Avoimen puolueen visiot tekemällä niistä kirjoituksen, koska kyllä sentään meillä on päämääriä mitä tavoittelemme.


hs.fi 12.5.2024: Kuka eurovaali­ehdokkaista on konservatiivisin? Näin he asettuvat arvo­kartalle

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010407294.html

Kommenttini: “Pienpuolueiden ehdokkaat on jätetty pois. Jos kuvaan mahtuu 161 eduksuntapuolueiden ehdokasta, siihen mahtuisi myös kaikki 232. Väitän että nimenomaan pienpuolueiden ja heidän ehdokkaittensa asettuminen kartalle olisi mielenkiintoista.

Kyse tosin ei niinkään ole siitä mikä on mielenkiintoista, vaan demokratian toteutumisesta. Ymmärrän että pienpuolueiden sisällä voi olla sen verran hajontaa, että niitä on vaikea asettaa kartalle, mutta tämä ei ole peruste olla jättämättä itse ehdokkaita pois.

Puoluetukea saavien puolueiden ehdokkaat saavat muutenkin ihan riittävästi etumatkaa. Koen väheksyvänä ja jopa syrjivänä, että tekstissä puhutaan kaikista ehdokkaista, vaikka pienpuolueiden ehdokkaat loistavat ainoastaan poissaololllaan.”

Jälkikommentti: Myös jutussa “Monet ehdokkaat eivät ole ilmoittaneet vaalirahoitustaan” 1.6.2024 (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010470066.html) Helsingin Sanomat oli jättänyt eduskuntapuolueiden ulkopuolella olleet ehdokkaat tylysti jutusta pois.


hs.fi 1.5.2024: Täällä on kaikki

https://www.hs.fi/maailma/art-2000010349643.html

Kommenttini: “Meillä on se ongelma että ei oikein tahdota nähdä kaupunkia taloilta. Ajatellaan että enemmän taloja tarkoittaa enemmän kaupunkia. Tämä tukahduttaa kaupungin. Toimiva kaupunki ei myöskään ole liikenneinfrastruktuuri, jossa pääsee kätevästi kulkemaan paikasta toiseen. Toimiva kaupunki on paikka jossa on tilaa olla ja hengittää, ilman että tarvitsee siirtyä mihinkään.

Jälkikommentti: Suosittelen lämpimästi jutun lukemista. Tiivistettynä Berliinissä kaikki tarvittavat palvelut löytyvät läheltä. Asun Helsingin Pohjois-Haagassa, jossa on ostoskeskus johon mahtuisi  hyvin15 pientä liikettä, jotka pystyisivät tyydyttämään miltei kaikki asukkaiden viikottaiset palvelutarpeet. Toki Kauppakeskus Kaari on 10min kävelymatkan päässä ja sieltä saa mitä tarvitsee, mutta yhteisöllisyys puuttuu. Uskon että yhteisöllisyys on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Jos ei koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön, miksi edes noudattaa sen yhteisön sääntöjä? Meidän tulee ottaa kaikki mukaan, silloin kaikilla on kivaa, tosin tämä on toisen aiheen juttu.


hs.fi 27.4.2024: ”Akateemista viher­pesua” – Helsingin yli­opisto aikoo leikata yhä suositummaksi käyvästä oppi­aineesta

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010369114.html

Kommenttini: “Ei tarvitse ihmetellä miksi parhaat professorit kaikkoavat Suomesta, kun pysyviä työsuhteita ei ole tarjolla ja kun lisäksi työaika menee hallinnollisten asioiden hoitamiseen, tutkimusrahoituksen hakemiseen sekä opettamiseen ja ohjaamiseen. Varsinaiseen tutkimuksen tekemiseen ei tutkimusprofessorilla tahdo aika millään riittää.

On selvää että tutkimuksen tason laskiessa myös koulutuksen taso laskee, koska yliopiston lakisääteinen tehtävä on tutkimukseen perustuva opetus.

Aina kun jokin tieteenala lopetetaan, katoaa viisaus, jonka keräämiseen on käytetty vuosikymmeniä. Nykyinen säästövimma aiheuttaa muutamaa vuotta pidemmällä mittakaavalla säästöä aivan väärään päähän, eli tulopuolelle.


hs.fi 18.2.2024: Hallituksen tuhannen uuden tohtorin hanke kerää kritiikkiä yli­opistoilta, yrityksiltä ja hallituksen sisältä

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010217525.html

Kommenttini: “Nyt rahoitusta olisi tarjolla kolmeksi vuodeksi. Onko ajatus todella että tässä ajassa saataisiin aikaan itsenäisiä tutkjioita?

sekä

Samalla logiikalla peruskoulun voisi vetää läpi kuudessa vuodessa, lukion kahdessa vuodessa ja hallituskauden puolessatoista vuodessa. Toisilta tämä onnistuu, mutta sen ei pitäisi olla tavoitetila.

Jälkikommentti: Tässä on tyypillinen ylhäältäpäinjohtamisen ongelma joka vaivaa varsinkin oikeistopoliitikkoja: ymmärtämättä asiasta mitään, pakotetaan se uuteen muottiin. Sama koskee kaikkia julkisen puolen säästöjä ja tämä ei ole pelkästään nykyisen hallituksen vika. Ensin siis päätetään kuinka paljon pitää leikata, jonka jälkeen sovitaan kabineteissa mistä se otetaan.

Paljon järkevämpi tapa olisi ensin perehtyä toimintaan, etsiä sieltä säästökohteita, miettiä mitä leikkaukset tarkoittavat toiminnan kannalta. Ennen kaikkea on vältettävä sitä että ei ole varaa ylläpitää esimerkiksi laitteita tai ihmisten työkykyä, jolloin on pakko ostaa kokonaan uusi tai käyttää kallista vuokratyövoimaa. Vaikutuksenhan me näemme esimerkiksi SOTE-alalla.

Toinen esimerkki on että autotehdas pitää tuotantotavoitteensa ennallaan, mutta vähentää resursseja. Näin saadaan autoja, joista puuttuu ratti tai poljin. Jutun tapauksessa saamme tohtoreita, jotka melkein ovat melkein valmiita ottamaan vastuuta ja hyvällä omalla tunnolla altistamaan oman tutkimuksensa kritiikille ja avoimesti keskustelemaan siinä olevista puutteista. Melkein. Pelkään että tulevaisuudessa väitöskirjoja tehdään periaateella “toivottavasti menee läpi eikä kukaan huomaa tekemiäni virheitä”. Tohtorius on mielestäni sitä että osataan asettaa tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet mittakaavaan ja irroittaa oman minänsä tekemästään tutkimuksesta.


hs.fi 12.2.2024: Stubbin voitto sinetöi Petteri Orpon vallan

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010217194.html

Toisesta näkökulmasta katsottuna epävarma joko “pehmeä” ja sitten “ylikova” on huonoin mahdollinen neuvottelija. Tästä syystä oma veikkaukseni on että hallitus on kaatunut ennen kuin Suvivirttä lauletaan.

Kaikkein pahinta on kun epävarmat johtajat, jotka laittavat yhteiskunnallisissa asioissa kaiken pöytään oman asemansa pönkittämiseksi. All-in-strategia toimii joskus, mutta pidemmän päälle sillä strategialla häviää aina. Esimerkkinä mainittakoon David Cameronin poliittinen peli, joka johti brexitiin.

Jälkikommentti: Ennustin väärin, Petteri Orpo on edelleen pääministeri.


hs.fi 18.1.2024: Lasta ei kannata pakottaa pyytämään anteeksi – Asian­tuntija neuvoo paremman tavan opettaa käytös­tapoja

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010111715.html

Yhtä tärkeää kuin anteeksipyyntö on anteeksianto. Anteeksi pyytäminen on muutakin kuin anteeksi-sanan sanomista, siihen kuuluu että selittää miksi kävi niinkuin kävi, muuten ei voi todella antaa anteeksi. Kun olen mokannut olen vilpittömästi sanonut seuraavaan tyyliin ja se on toiminut hyvin: “Tein väärin ja sinulla on oikeus olla vihainen. Toivon että voit antaa anteeksi. Sen ei tarvitse olla tänään, mutta toivottavasti vaikka huomenna.”

Jälkikommentti: Ilmiselvissäkin tapauksissa syytetyllä täytyy olla oikeus kertoa oma versionsa tapahtuneesta.


hs.fi 15.1.2024: Ruoka­kauppojen kauppiailta tyly viesti Amanda Palolle

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010116219.html

Epätasa-arvo, huono-osaisuus, mielenterveysongelmat, päihdeongelmat ja päihteiden rahoittamiseen liittyvä rikollisuus tulevat nykylinjalla varmasti lisääntymään. Hallituksen vaikutusarvionnissa näistä aiheutuva kustannus on 0€. Toteutunut hinta selviää vasta vuosikymmenten päästä, kun tiedetään kuinka moni on pysyvästi jäänyt työelämän ulkopuolelle.

En näe mitään syytä, miksi he joita kohtelemme huonosti, kohtelisivat yhteiskuntamme parempiosaisia yhtään sen paremmin. Pelkään pahoin että pian ei enää mitään “yhtenäistä Suomea” ole, vaan ihmiset välittävät ainoastaan itsestään ja läheisistään.

Jälkikommentti: Jutussa käsiteltiin sitä miten suhtautua kaupasta varasteluun. Uskon että ihmiset pyrkivät rationaalisesti – omista lähtökohdistaan. Tästä seuraa se, että sen sijaan että syyllistämme, meidän tulisi yrittää ymmärtää toisiamme. Minkälaiset lähtökohdat ovat ihmisellä joka varastaa ruokaa kaupasta, tai joka haluaa riistää hengen itseltään?

Avoimessa puolueessa on parasta että välitämme aidosti kaikista ihmisistä. Oli mieltälämmittävää kun asunnottomat ja työkyvyttömät tulivat vuoden 2023 eduskuntavaaleissa spontaanisti hakemaan vaalikontiltamme flyereita jakaakseen niitä. Kuten he asian ilmaisivat, olemme ainoa puolue, joka oikeasti välittää ihmisistä.


hs.fi 4.1.2024: Espoolaisessa paritalossa otetaan nyt viimeisetkin keinot käyttöön – Jopa koira säästää sähköä

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010099098.html

Sähkö on ollut Suomessa liian edullista liian pitkään. Suurimman osan kuluttajista ei ole tarvinnut taloudellisessa mielessä miettiä sähkönkulutusta ollenkaan. Samaan aikaan yksinkertaisin tapa torjua ilmastonmuutosta olisi ollut energian säästäminen.

Pörssisähköä ei kannata ottaa jos ei pärjää nyt tulevankaltaisten hintapiikkien kanssa. Tosin jos polaaripyörre jakautuu kahtia ja toinen jää Suomen päälle, voi sähkö olla normaalia kalliimpaa koko tammikuun.

Jälkikommentti: Täm on ei-populistinen kommentti, mutta sähkö on Suomessa edelleen erittäin edullista. Myöskään korot eivät ole historiallisesta perspektiivistä mitenkään korkealla, itse asiassa reaalikorko taitaa tälläkin hetkellä olla negatiivinen.


hs.fi 19.11.2023: Professori: Nuorten mielenterveys­palveluissa vähiä rahoja käytetään typeryyksiin

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009967814.html

On väärin että byrokratia määrittää minkälaista hoitoa kukin saa. Ylipäätään ylhäältäpäin sanelu ei toimi varsinkaan mielenterveysasioissa, vaan ihmisille pitäisi antaa se hoito mitä he tarvitsevat. Nyt moni nuori jää pysyvästi työkyvyttömäksi koska hoidon saaminen on hankalaa.

Terveydenhuolto voisi hyvin auttaa ihmisiä ilman mitään virallisia diagnooseja, mutta esim. ADHD-lääkkeiden apua arjen pyörittämiseen ei pääse edes kokeilemaan ilman diagnoosia, koska ne on luokilteltu huumeiksi. Päihdeonglmainen taas ei pääse edes tutkimuksiin ennen kuin on ollut puoli vuotta ns “kuivilla”. Väitän että kymmenet tuhannet päihdeongelmaiset saataisiin takaisin työelämään tai estettyä heidän nuorten liukuminen työkyvyttömiksi, jos heille annettaisiin mahdollisuus lääkityksen kokeiluun ja/tai mahdollisuus ADHD tai muuhun nepsy-diagnoosiin.

Jälkikommentti: Tämä oli yksi kärkiteemoistani vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.


 

Haluatko lukea lisää? Laita kommentti tänne tai vaikka Facebookiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Edellinen artikkeli
Pakolaispolitiikka
Seuraava artikkeli
Ääni Avoimelle puolueelle on ääni koko maailmalle
Valikko