Historiallinen kannabisaloite, nopeammat koronarokotukset ja Länsi-Helsingin pikaraitiotie

Oikein mainiota alkanutta vuotta blogin lukijoille! 2021 polkaistiin käyntiin edelleen jatkuvassa koronapandemian kurituksessa, Trumpin viimeisten presidenttipäivien hullunmyllyssä ja Yhdysvaltojen kauan odotetun vallanvaihdon tunnelmissa. Demokratia kesti, ehkä hieman natisten, ja oranssi sirkus on siirtynyt lopulta sivuun. Voinemme odottaa jatkossa normaalimpaa ja luotettavampaa toimintaa isojen poikien politiikan pöydissä.

Kotimaan pienemmissä ympyröissä on myös palattu sorvin ääreen joululomilta. Huomionarvoisena uutena asiana on uusi sähköinen järjestelmä, missä voit kannattaa Avoimen puolueen virallista rekisteröintiä Oikeusministeriön palvelussa puoluerekisteri.fi. Kannatusilmoitus ei sido sinua mihinkään, vaan sillä vain varmistat, että avointa, yhdenvertaista ja tieteeseen perustuvaa politiikkaa nähdään jatkossa päättävissä pöydissä Petruksen ja Avoimen puolueen johdolla! Olemme saaneet 14.1. alkaen upeasti kasaan jo 2900 kannatusilmoitusta, mutta lisää tarvitaan vaadittavan 5000 kannatusilmoituksen saavuttamiseksi!

Avoin valtuustoryhmä julkaisi myös erittäin merkittävän aloitteen 20.1.2021. Petrus Pennanen yhdessä Amos Aholan ja Leo Bergmanin kanssa ajaa vahvasti kannabiksen laillistamista maassamme vähentääkseen huumekuolemia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja nuorten syrjäytymistä. Aloitteen tarkemmasta sisällöstä sekä tekijöiden näkemyksiä voit lukea tiedotteestamme ja kuunnella Petruksen Youtube-videolla. Edistääksesi asiaa, käy kannattamassa puolueemme rekisteröintiä https://puoluerekisteri.fi/#/puolue/20!

Vuosi potkaistiin käyntiin myös kaupunginvaltuustossa vuoden ensimmäisellä kokouksella keskiviikkona 20.1. Asialistalla oli kyselytunti sekä kaavoitus- ja tonttiasioita.

Kokoomuksen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran kysyi, miten Helsinki aikoo järjestää koronarokotukset nopeasti ja tehokkaasti, massarokotusten järjestelyistä ja onko rokotteita saatu riittävästi varastoon.

Apulaispormestari Sanna Vesikansan vastauksen mukaan alkuun saadut rokotemäärät ovat pieniä ja niitä annetaan sitä tahtia kuin niitä saadaan. Massarokotusten suunnitelmat ovat olemassa ja tällä hetkellä rokotukset jaetaan sovitun strategian mukaisesti mm. hoitohenkilökunnan ja riskiryhmissä olevien vanhusten ollessa ensimmäisiä. Vuosittaiset influenssarokotukset antavat kokemusta (viimevuonna 1,8 miljoonaa rokotettua) ja Vesikansan mukaan meillä hyvät valmiudet myös koronarokotusten suhteen. Kaupunki aikoo jakaa koronarokotteet keskitetysti rokotusasemilla. Tällä hetkellä niitä on kaksi, kolmas avataan helmikuun alussa samalla kun yhden olemassa olevan aseman kapasiteettia kasvatetaan. Helmikuun aikana mahdollistetaan myös neljännen rokotusaseman käyttöönotto, jolloin rokotuskapasiteetti nousee nykyisestä 32 000 henkilöstä per viikko noin 49 000:een henkilöön viikossa. Vesikansa valotti vastauksessaan myös rokotteiden saatavuutta siten, että Helsinki saa rokotteet HUS apteekin kautta väestöosuutemme mukaisesti. Rokotteiden saatavuus käydään läpi useamman kerran viikossa, jotta rokotusohjelman käytäntöä voidaan suunnitella ajantasaisesti. Rokoteohjelmasta ja mm. kansalaisen omasta rokotevuorosta tullaan tiedottamaan kattavasti kaikissa medioissa sekä kirjeellä kotiin. Pormestari Vapaavuori täydensi vielä puheenvuorossaan, että kaupunki luottaa THL:n ja STM:n arvioon sekä rokotteen tarpeista eri alueilla, että jakoperusteisiin. Hän vakuutti, että rokotteet kyetään käyttämään tehokkaasti ja nopeasti niiden saavuttua.

Petrus Pennanen kommentoi aihetta puheenvuorossaan huomioimalla, että 20.1. mennessä 155 000 rokotetta on saapunut, joista vain n. 62 000 on annettu. Hän peräänkuulutti nopeaa jakamista, jossa ei tarvitse välttämättä odottaa oikeaa rokotusjärjestystä. Pahimmillaan juuri oikean rokotettavan odottelu johtaa varastoitujen annosten tuhoamiseen niiden säilyvyyden ollessa heikko. Tästä on esimerkkejä Yhdysvalloista mm. New Yorkista ja Kaliforniasta, jotka molemmat ovat alkaneet noudattamaan ns. Floridan mallia, missä rokotteet jaetaan heti niiden saavuttua myös niille, jotka ei välttämättä olisi ”virallisessa” rokotusvuorossa.

RKP:n Silja Borgarsdottir Sandelin esitti toisen kyselytunnille valitun kysymyksen koronarajoitusten vaikutuksista kaupunkilaisten hyvinvointiin ja kaupungin aikomuksesta korjata mahdollisia rajoitusten aiheuttamia haittavaikutuksia.

Pormestari Jan Vapaavuori vastasi Helsingin noudattavan koronarajoituksissa maan hallituksen luomaa hybridistrategiaa. Hän totesi lasten ja nuorten tilanteen olevan epäreilu ja rajoitusten osuvan erityisesti heihin sekä vanhuksiin pahiten näiden demografioiden harrastusmahdollisuuksien supistuessa eniten. Kulttuuripalveluiden rankka väheneminen on nimenomaan vanhuksille vaikea paikka, heidän ollessa ko. palveluiden suurin käyttäjäryhmä. Kaupunki kuitenkin pyrkii tukemaan kaikin mahdollisin ja järkevin keinoin harrastusmahdollisuuksia, jottei hyvinvointierot eikä ihmissuhteet kärsisi liiaksi. Esimerkiksi ulkoliikuntamahdollisuuksia on lisätty ja tehty osin maksuttomiksi ja taiteissa on lisätty tuntuvasti etäopetusta ja -tapahtumia. Koulujen yhteydessä toteutettavia harrastuksia on kehitetty ja lisätty, sekä harrastustoimintoja tuottavia kansalaistoimintoja on tuettu tuntuvasti. Pormestari korosti myös, että pandemia on otettava edelleen vakavasti ja muuntoviruksen myötä vielä entistä tarkkaavaisemmin. On selvää, että kansalaisten oikeuksien sekä mahdollisuuksien rajoittaminen pitkäaikaisesti luo lieveilmiöitä. Näihin on kuitenkin suhtauduttava järkevästi ja pyrittävä minimoimaan kansalaisten kärsimykset mahdollisuuksien mukaan. Isossa kuvassa tärkeintä on pandemian taltuttaminen, jotta rajoitetusta elämästä päästäisiin kokonaisuudessaan nopeammin eroon ja takaisin normaalimpaan elämään.

Asialistan muista kohdista asiat lyötiin läpi kaupunginhallituksen esitysten mukaisesti. Ainoastaan Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksyminen aiheutti keskustelua valtuutettujen kesken. Sinänsä kannatettava ja tarpeellinen raitiotie Munkkiniemestä Kannelmäkeen aiheutti huolta erityisesti kiskojen tieltä tehtävän Riistavuoren metsän hakkuiden osalta. Pennanen totesikin puheenvuorossaan, että kyseisen metsän hakkuut olisi minimoitava, ja rakentaminen keskitettävä Vihdintien toisella puolella olevalle toimisto- ja teollisuusalueelle. Ongelmallista oli myös raitiotien kustannusarvio sen ollessa edelleen osittain epäselvä, sekä asukkaiden kuuleminen, joka järjestetään vasta myöhemmin tulevaisuudessa.

Pennanen painotti selkeyttä kustannusarvioon asianmukaisen päätöksenteon edellytyksenä. Hän esitti edellisessä kokouksessa, että Bulevardin entisen teknillisen opiston laajojen kiinteistöjen myynnistä päätettäisiin vasta kun asiasta päättävälle valtuustolle kerrotaan, mikä kymmenien miljoonien kauppahinta olisi. Pennasen esitys kuitenkin hylättiin kokouksen äänestyksessä, ja hintatieto luvattiin toimittaa valtuutetuille. Yli kuukautta myöhemmin tietoa ei kuitenkaan oltu toimitettu, ja Pennanen huomautti että pikaraitiotien päätöksen kiirehtiminen ilman hintatietoa osoitti jälleen, että valtuuston päätöksenteko ei ole tarpeeksi avointa kun valtavia kustannuksia hyväksytään ilman että tiedetään kuinka suuria kyseiset kustannukset ovat!

Kokoomuksen valtuutettu Sazonov  esittikin palautusehdotuksen, jota Petrus kannatti, mutta se kaatui äänin 51-34.

Seuraava valtuuston kokous on keskiviikkona 3. helmikuuta, josta on tulossa raportti blogiin. Muistakaa käydä kannattamassa osoitteessa puoluerekisteri.fi että voimme jatkaa tärkeää työtämme!

Valtuustosihteeri

K-P Mesterton

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Edellinen artikkeli
Petrus Pennanen Helsingin pormestariksi: Kasvua ja hyvinvointia näkemyksellä, tiedolla ja yhteistyöllä
Seuraava artikkeli
Pekka Issakainen: Maalaisjärkeä ja tulevaisuuden näkemystä Ilomantsiin
Valikko