Kuntavaalit 2021

Kuka tietäisi sinua paremmin mikä on kuntasi kehittämisessä tärkeintä? Lähde ehdolle vaaleissa 2021. Nyt on sinun vuorosi vaikuttaa.

Kuntapolitiikka on todella hauskaa ja motivoivaa, koska siinä voimme konkreettisesti parantaa ympärillämme olevien ihmisten elinympäristöä ja hyvinvointia.

Haluatko ehdokkaaksi? Jätä meille yhteystietosi.

Avoimen puolueen ehdokkaat

Avoimen puolueen kuntavaali­ohjelma

Avoin Puolue kamppailee vaaleissa vapauden, ihmisten ja tulevaisuuden ratkaisujen puolesta. Perusarvojamme ovat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja kunnioitus, tieteeseen perustuva päätöksenteko ja ympäristön suojelu. Ihmisten puolesta toimimme keskittymällä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien olojen parantamiseen.

Yleinen teemamme on resurssien tehokkaampi käyttö. Konkreettinen esimerkki ovat vajaakäytetyt tilat keskustoissa ja asuinalueilla. Kaupunkien toimistot ja koulut voidaan ottaa kansalaisten käyttöön Varaamo-sovelluksella ja siihen liitetyllä karttapalvelulla. Palvelua kehitetään Suomen kaupunkien yhteisprojektina Helsingin valtuustoryhmämme tekemän ehdotuksen pohjalta.

Meille on selvää, että resurssit ovat rajallisia. Tämä koskee kunnan työntekijöiden, luonnon ja talouden kantokykyä. Emme voi lisätä menoeriä miettimättä, mistä ne katetaan.

Suomen suurista kaupungeista kaikkien muiden kuin Helsingin talous on vahvasti miinuksella, ja kolme neljäsosaa kaikista Manner-Suomen kunnista teki 2019 negatiivisen tuloksen. Muuttotappiokuntien toimintoja on pakko yhdistää. Pienten kuntien lakisääteisissä tehtävissä on voitava keskittyä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta oleellisiin palveluihin.

Haluamme että kuntien hallinto on läpinäkyvää ja ymmärrettävää äänestäjille. Siksi kannatamme tärkeiden toimielinten kokousten avaamista yleisölle suorien verkkolähetysten kautta sekä kapulakielisten päätösehdotusten ja viestinnän selkeyttämistä.

Eri-ikäisten ihmisten pitäisi voida käyttää kunnan palveluja helposti. IT-osaamisen ja -koulutuksen kultamaassa Suomessa on jo liian monta murheellista hankalasti käytettävän ja liian kalliin julkisen ohjelmiston tarinaa.

Ilmastonmuutos ja ympäristö

Toimivien torjuntakeinojen etsintää ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, pienydinvoima sähköntuotannon keinona, ja hanhikannan rajoittaminen pienpetojen pesintää edistämällä.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskitetty hyviltä kuulostaviin tavoitteisiin ja julkilausumiin toimivien keinojen jäädessä vähemmälle huomiolle. Ilmastonmuutosta torjuu vain päästöjen tuntuva vähentäminen – ei riitä että voimalan kyljessä lukee “bio” ja “uusiutuva”.

Suomen kunnissa suurin päästöjen lähde on yleensä lämmitys. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämpö tuottaa yli puolet kaikista kaupungin päästöistä. Hiiltä ja muita fossiilisia polttoaineita on pyritty korvaamaan biomassan eli käytännössä puun poltolla. Biomassan poltto on kuitenkin vähäpäästöistä vain vähissä määrin saatavilla olevan jäte- ja hukkapuun osalta, metsien hakkaaminen uuniin ei ole vähäpäästöistä nähnytkään. Kaukolämmön vähäpäästöinen tuotanto koko Suomessa biomassalla on yksinkertaisesti mahdotonta.

Vähäpäästöisiä kaukolämmön lähteitä ovat sarjatuotettu pienydinvoima, vähäpäästöisellä tuuli- tai ydinsähköllä toimivat lämpöpumput, hukkalämmön käyttöönotto, jäte- ja hukkamateriaalilla toimivat biovoimalat ja geoterminen lämpö – jos se saadaan toimimaan. Valtuustoryhmämme teki Helsingissä uraa uurtavan aloitteen pienydinvoiman käytöstä kaukolämmön tuotantoon, joka ahkeran tiedotuksen ja keskustelun tuloksena hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kaupungin ilmastostrategiaan. Sen jälkeen vastaava aloite tehtiin kolmessa muussa Suomen kunnassa ja parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriö uudistaa ydinvoimalakia, jotta pienydinvoima saadaan tehokkaasti käyttöön tällä vuosikymmenellä.

Kuntien pitää tukea pölyttäjiä kaupunkisuunnittelulla: tätä voidaan tutkitusti tehdä sallimallalla luonnonkukkien ja ketojen kasvaminen, eikä myrkytetä niitä, kuten nyt ainakin Helsingissä laajalti tehdään.

Haittaeläimiin kaupungeissa tulee puuttua luonnollisin keinoin. Pienpetojen kuten kettujen ja lumikkojen pesimistä edistämällä saataisiin harvennettua hanhi- ja rottakantoja ilman myrkkyjä ja pyssyjä.

Kuntien pitää puuttua ympäristörikoksiin ja ympäristön terveyshaittoihin, kuten huonoon ilmanlaatuun, nopeasti ja vahvasti. Hankinnoissa tulee painottaa terveellistä, maistuvaa ruokaa joka on kestävästi tuotettu ja josta ylijäävä määrä saadaan käyttöön.

EU:n uusi Green Deal painottaa kiertotaloutta. Mietitään yhdessä, miten kaupungit hyötyvät EU:n hankkeista ja ympäristö ja ilmasto hankkeiden tuloksista.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Huolehditaan mielenterveyspalvelut toimiviksi sekä päihdeongelmaisille hoitoa. Valitaan terveyttä tehokkaasti parantavat keinot ja maksetaan hyvistä tuloksista. Parannetaan hoitoa ja työtyytyväisyyttä kuuntelemalla hoitajien asiantuntemusta.

Suomen kuntien heikko taloudellinen tilanne erityisesti muuttotappioalueilla on tehnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitämisestä vanhoilla toimintamalleilla vaikeaa. Toiminnan kehittämistä ei voida jättää odottamaan valtakunnallisia sote-uudistuksia, vaan palveluja pitää kehittää aktiivisesti tuottamaan rahalle eniten vastinetta terveyden parantamisessa.

Esimerkiksi syrjäytymisen ja pitkäaikaisten kansantautien ehkäisyyn on tilastojen perusteella tutkitusti toimivia käytäntöjä. Ihmiset eivät kuitenkaan ole numeroita, joten kuntien kannattaa lisäksi selvittää asiakkaita ja työntekijöitä haastattelemalla mikä toimii hyvin ja mikä ei. Pienemmät kuntayhtymät voivat tämän tiedon avulla itse valita tehokkaimmat toimintatavat.

Tuloksia tuottavan rahankäytön varmistamiseksi kunnissa kannattaa kokeilla rahoitusmallia, jossa kunta maksaa palveluntarjoajalle vain toteutuneesta tavoitteesta.

Rahoitusongelmien lisäksi sairaaloiden ja hoitolaitosten hierarkkinen organisaatio ja vanhanaikainen johtamismalli ovat aiheuttaneet laajaa henkilöstön tyytymättömyyttä ja hoitajapulaa. Kannatamme hoitohenkilökunnan, kuten sairaan- ja kotihoitajien, päätäntävallan ja palkan lisäystä. Monissa kaupungeissa on nykyään monimutkainen hallintorakenne, jonka kaikki osat eivät ole tarpeellisia hoitajien pystyessä itse päättämään mm. potilaskohtaisen ajankäytön yksityiskohdista. Olemme tehneet tästä aloitteen Helsingissä.

Sairaaloiden toiminnan suhteen edistämme joustavia, tilaa vapauttavia ratkaisuja, kuten lääkeannostelua sairaalassa muuten kotisairaalan piirissä oleville potilaille. Näin säästetään sairaalapaikka. Ryhmämme aloite tästä hyväksyttiin jatkokäsittelyyn Helsingissä.

Huumeisiin kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenteeseen – pidetään ihmiset hengissä!

Suomessa oli vuonna 2018 261 huumekuolemaa, mikä on enemmän kuin kaikkien liikennekuolemien määrä. Huumeongelmaisten asemaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pitkällä tähtäimellä kannatamme kannabiksen laillistamista, psykedeelisten aineiden terapiakäyttöä ja ns. kovien huumeiden valvottua annostelua reseptillä käyttöhuoneissa. Nykytilanteessa valvotut käyttöhuoneet, vasta-aine naloksonin reseptimyynnin salliminen ja huumetestaus ovat toimivia keinoja kuolemien vähentämiseen – kaikkia on jo edistetty Helsingin valtuustossa.

Päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein yhteen. Mielenterveyshoitoja on syytä tarjota päihdeongelmaisille ilman nykyistä vaatimusta huumeiden käytön lopettamisesta ennen hoidon aloittamista. Ihmisten pitää voida hakea apua sekä puhu terveydentilastaan ilman pelkoa rangaistuksesta. Mielenterveysongelmia on syytä havainnoida ja hoitaa ennaltaehkäisevästi jo varhaiskasvatusvaiheessa, ja toisaalta edistää mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia päästä töihin ja osaksi yhteisöä esimerkiksi työkaverin tukemana.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat usein myös lasten kiireellisten sijoitusten syy.  Nämä sijoitukset ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Olennaista on havaita merkit tulevista ongelmista mahdollisimman varhain ja pyrkiä ehkäisemään niitä ennalta esimerkiksi perheterapian avulla.

Työllisyys

Ihmiset tulee saada töihin oikeisiin yrityksiin, oikeisiin työsuhteisiin. Tukityöllistäminen ja loputtomilla kursseilla istuminen on tehotonta, käyttää turhaan yhteiskunnan resursseja, eikä hyödytä ketään.

Ihmisten, joiden on ollut vaikea työllistyä, ongelmat liittyvät usein terveyteen ja hyvinvointiin. Nykyään osa-aikaisen työn tekeminen johtaa helposti tukien menetykseen ja järjestelmä passivoi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Esimerkiksi monet vammaiset tekevät mielellään osa-aikaista työtä, kunhan heille annetaan mahdollisuus siihen.

Taloudellisesti terveitä ja kestäviä työpaikkoja syntyy menestyvissä ja kasvavissa yrityksissä. Työllistämistuilla luotu työpaikka sen sijaan helposti katoaa tukien loppuessa. Nykyään työttömiä yrityksen perustajia rangaistaan tukien menetyksellä ja ohjataan työllistämisen sijaan istumaan erilaisilla kursseilla verorahoja kuluttamassa. Työllisyys paranee tehokkaimmin, kun yrittäjille annetaan perusturva ja helpot keinot hoitaa viranomaisbyrokratia niin että he voivat keskittyä asiakkaiden palveluun ja ihmisten työllistämiseen.

Isompien kuntien kannattaa tarjota neuvontaa yrittäjile myös englannin kielellä. Kannatamme suomen kielen opiskelua kaikille täällä asuville, mutta työelämä on parempi paikka oppimiseen kuin viranomaisten kanssa asiointi.

Kasvatus ja koulutus 

Erikoisopetuspäivät tieteestä, taiteesta ja luonnosta osaksi koulua. Avataan koulujen tilat myös vapaa-ajan kerhojen pitämiseen. Suositaan maksuttomia oppimateriaaleja. 

Koulut ovat Suomessa yleisesti korkeatasoisia, mutta parantaa voidaan edelleen.

Ehdotamme erikoisopetuspäiviä, joissa eri alojen asiantuntijat tulevat opettamaan yhteen kouluun, johon kerätään oppilaita eri kouluista. Tämä antaa oppilaille heidän kiinnostuksen kohteensa mukaista erikoisopetusta, kuten vesivärimaalausta, mustia aukkoja tai tiedettä vesilinnuista. Tästä on tehty jo läpi mennyt aloite Helsingissä.

Kannatamme myös koulujen avaamista Varaamo-palveluun Helsingin valtuustoryhmämme tekemän aloitteen seurauksena. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vanhemmille, joilla on vapaa-aikaa kerhojen pitämisen koulussa kun toiset vanhemmat ovat töissä.

Lasten ja nuorten harrastukset ovat heidän kehitykselleen oleellisen tärkeitä. Niitä ei saa jättää varakkaiden eduksi, vaan jo osassa maata käytössä oleva harrastustakuu on syytä laajentaa koko Suomeen.

Suuri osa opetuksesta on jo nyt digitaalista. Opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avoimia, maksuttomia oppimateriaaleja. Digitaalisten sisältöjen ja laitteiden käyttöönotossa tulee huolehtia, että kaikki oppilaat pystyvät niitä käyttämään.

Koulujen tulee saada järjestää vakaumuksellisia juhlia, mutta näihin osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Erillisestä uskonnon oppiaineesta luopumista tulee selvittää, koska tunnustuksellinen uskonnonopetus ei mielestämme kuulu kunnan tai valtion tehtäviin.

Kaupunkisuunnittelu

Korkea rakentaminen on ratkaisu Helsingin asuntopulaan. Kaavoituksen tulee olla nopeampaa ja ketterämpää. Taloyhtiöiden lisärakentamisen lupaprosessit tulee selkeyttää.

Kaupunkisuunnittelun suhteen kannatamme kasvualueilla ekologista, korkeaa rakentamista raideliikenteen asemien lähelle. Näin vältytään jo hyötykäytössä olevien alueiden, kuten puistojen ja Malmin kentän ottamiselta käyttöön.

Kasvukeskuksissa kuten Helsingissä asuntopulaan tulee pystyä vastaamaan nykyistä joustavammin. Kaavoituksen tulee mahdollistaa nopea, vakioituja elementtejä käyttävä rakentaminen ja välttää rakentamisen hintaa nostavaa yksityiskohtien sääntelyä. Taloyhtiöiden lisärakentamista tonteilleen kannattaa helpottaa tekemällä lupaprosesseista selkeitä ja nopeita.

Tilojen järkevä käyttö on meille tärkeää. Teimme esimerkiksi aloitteen Helsingin uusien Kruunusiltojen varustamisesta älypuomeilla, jotka päästäisivät läpi sähköbussit ja -autot kun ajokaistoilla ei ole käyttöä.

Kulttuuri ja vapaa-aika

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuuksia järjestää itsensä näköisiä tapahtumia kaupungin toimiessa kumppanina ja mahdollistajana.

Kulttuuripolitiikan suhteen painotamme kansalaisten itse luoman kulttuurin tukemista tarjoamalla infrastruktuurin esimerkiksi Kallio Block partyn ja Siivouspäivän kaltaisille tapahtumille, jossa pienellä panostuksella saadaan suuret kävijämäärät tyytyväisiksiä. Teimme Helsingissä valtuustoaloitteen tämänkaltaisten suosittujen, yhteisöllsten tapahtumien jatkosta ns. kumppanimallilla.

Arvostamme myös ammattimaista korkeakulttuuria ja haluamme että oopperat ja konserttisalit,  teatteri ja visuaalinen taide voivat jatkua laadukkaina.

Kannatamme, että taidetta ja kulttuuria tuetaan ensisijaisesti sen laadun, ei luokittelun perusteella. Uusi taide on usein erilaisia esitysmuotoja yhdistävää eikä yksiselitteisesti esimerkiksi visuaalista tai esittävää.

Avoin hallinto

Vähemmän suljettuja lautakuntia ja kokouksia, enemmän livestriimejä ja avointa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Digitaalisten palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä.

Edistämme kuntien nyt suljettujen lautakuntien ja hallitusten kokousten avaamista verkkolähetyksillä. Aloitteemme Helsingissä on jo johtanut avoimiin lautakuntien ja neuvostojen kokouksiin.

Sähköisten palvelujen pitää olla mahdollisimman helppokäyttöisiä niin nuorille kuin vanhoille. Niitä ei kannata tehdä kopioimalla paperilomake verkkoon, vaan yksinkertaisina, toimivina palveluina joissa on sisäänrakennettuna opastusta ja tukea.

Maahanmuutto ja kotouttaminen

Maahanmuuttajien työntekoa pitää rohkaista ja helpottaa. Työ ja siihen kouluttautuminen ovat parasta kotouttamista.

Maamme tarvitsee runsaasti työikäisiä, että meillä riittää tulevaisuudessa varoja hoitaa kasvava eläkeläisten joukko. Maahanmuuttajille pitää tarjota helppo mahdollisuus työlupaan, ja jo työllistyneiden lainkuuliaisten on syytä antaa jatkaa työtään Suomessa.

Esimerkiksi ulkomaiset Suomessa opiskelleet jäävät nykyään usein ilman työlupaa ja joutuvat nykyään usein opintojen päätyttyä maksamaan veroja muualle.

Kuntiin sijoitettavien turvapaikkaa hakevien ja pakolaisten työntekoa pitäisi rohkaista ja kotouttamista edistää jo vastaanottokeskuksessa. Suomen lakien rikkomista ei tule sallia.Työn tekeminen ja siihen kouluttautuminen ovat aikuisille parasta kotoutumista.

Yrityksen perustaminen myös ilman hyvää suomen kielen taitoa tulee olla mahdollista suuremmissa kunnissa. Helsingissä palveluita tulee saada englanniksi, Karjalassa tarpeellisempaa voi olla tuki venäjää äidinkielenään puhuville.